Ruotsalainen M90 pakkaspuku, käytetty

Jos ei nyt ihan SA-kamaa, niin läheltä liippaa. Rapakon takana Ruotsissa osattiin tehdä tosi kevyt, verrattain pieneen tilaan pakkautuva ja ylijäämämarkkinoilla halpa pakkaspuku, ja vielä vihreässä kuosissa.

Puku pohjautuu vanhempaan vastaavaan, joka oli vähän tujumpaa kangasta irtovuorilla, mutta huomattavasti painavampi ja hankala pakata yhtään mihinkään. Malli 90 puolestaan huokuu hyvyyttä (siis käytännöllisessä mielessä):

Takki:

• Edessä vetoketjusulku jykevällä ketjulla. Sulku varmistetaan neppareilla ja helmasta tavallisella isolla napilla, jos on tarvis.
• Sulku ulottuu ylös asti korkeaan kaulukseen. Kauluksen takaa paljastuu piilotettava, vuoriton mutta kiristettävä huppu.
• Kiristys vyötäröllä, hihansuut nepparoitavissa kireämmälle.
• Edessä helmassa kaksi tilavaa nepparisulkuista taskua. Taskujen viimanpuoleinen sisäpinta on topattu. Näin käsien lämmittely niissä on vähän kivempaa. Kun kädet tunkee taskuihin ja vetää hupun vielä pään yli ja kiristää kunnolla, on epäsotilaallinen vaikutelma valmis.

Housut:

• Sivuilta aukeavaa mallia - lahkeiden koko pituudelta juoksevat vetoketjut takaavat helpon jalkaanvedon ja hyvän tuuletuksen. Niiden ei-toivottu aukeaminen estetään kummastakin päästä isolla napilla.
• Resorit vyötäröllä ja lahkeensuissa.

Päällimateriaali tuulta pitävää ohutta 65/35 polyesteri/puuvillasekoitetta, vuori polyamidia ja toppaus polyesterivanua. Vanun valminen on estetty ruutuompeleella. Pesu 60 asteessa. Tässä saattaapi olla pesun kanssa vähän sama juttu kuin makuupusseissakin: mitä enemmän pesee, sitä huonommin vanu sitoo lämpöä.

Kokosysteemi:
Koot ilmoitettu ruotsalaisen kokosysteemin mukaan: ensin käyttäjän pituus senteissä, sitten paino kiloissa. Joo, paino. Koot ovat aika reiluja, sillä puku on tarkoitus pukea kenttäpuvun päälle, istuvuus ei ole mikään kisakireä. Tästä syystä voi koon valkata aika huolettomasti.

Kai näitä jonkun verran on käytettykin, mutta ihan hirveästi jälkiä siitä ei ole.