Kerrospukeutumisen ja vähän muunkin musta raamattu

Jaa Facebookissa
Hypotermian ja lämpöhalvauksen välttäminen, ja kaikki siltä väliltä

Miten välttyä hikoilemasta talvivaatteitaan läpimäriksi?
Miten helpottaa oloaan kesäkuumalla?
Onko sormien ja varpaiden palelu pakkasella henkilökohtainen ominaisuus, jolle ei voi mitään?
Mitä tehdä, jos putoat talviretkellä veteen ja ainoastaan taukovaatteesi säilyivät kuivana?
Voiko kehoaan lämmittää tai viilentää syömällä tai juomalla?

Alkusanat

Mukava olo (tai sotilaallisesti sanottuna "toimintakyky") koostuu tosi monesta jutusta. Yksi niistä on kerrospukeutuminen, mutta aihe on oikeasti tosi paljon laajempi kuin pelkät alkkarit, välikerrasto ja päällysvaatteet. Olemme julkaisseet vuosien saatossa useitakin juttuja kylmässä selviytymisestä, pukeutumisesta ynnä muusta, ja nyt olisi aika koota tämä koko vyyhti yhteen pakettiin.

Artikkelin on tarkoitus olla hyödyksi ihan kenelle hyvänsä missä tahansa, eli juuri sinulle. Ei ole väliä, teetkö jotain urheilullista, sotilaallista tai ihan vaan käyt välillä ulkona: kaikkien luulisi olevan ainakin jokseenkin kiinnostuneita kehonsa toiminnasta ja hyvästä olosta. Mukavuudenhalussa ei ole häpeää: hyvä sotilaskin lepää, syö ja juo aina tilanteen salliessa, jotta tehtävän vaatiessa on mahdollisimman hyvissä sielun- ja ruumiinvoimissa.

Käymme läpi yleisiä periaatteita ja perusteita, minkä jälkeen seuraa ihan yksinkertaisiakin käytännön vinkkejä. Näitä soveltamalla voit itsekin keksiä uusia juttuja, ja se oikeastaan on koko artikkelin tarkoituskin: ruokkia ymmärystäsi siitä, miksi vaatteissa on tiettyjä ominaisuuksia ja miten kehosi toimii eri tilanteissa. Näillä opeilla sinun ei tarvitse muistaa ulkoa kaikenlaisia "pue nämä, tee noin"-sääntöjä, vaan tunnistat eri tilanteet, osaat varautua niihin jo ennakolta ja saat ratkaistua myös yllätykset itsenäisesti.

YLEISET PERIAATTEET

Lämpöenergia pyrkii aina siirtymään kylmempään ympäristöönsä saavuttaakseen tasapainon. Mitä suurempi ero lämpötilojen välillä on, sitä nopeammaksi prosessi käy. Karkeasti sanottuna viisi asiaa kuljettaa lämpöä kehosta pois - tai kehoon. Kolme ensimmäistä ovat lämpöenergian siirtymistavat, kaksi viimeistä niiden sovelluksia - tämä on nyt sitä teoriaa, jonka avulla selviät käytännössä paremmin.

Johtuminen eli konduktio

Johtuminen on yksinkertaisimmillaan sitä, kun tartut vaikkapa kylmään ovenkahvaan tai kuumaan kahvikuppiin ja lämpöenergiaa siirtyy lämpimämmästä kylmempään. Tätä tapahtuu myös ihon pinnalla, kun lämpöä johtuu ympäröivään ilmaan (tai päinvastoin). Johtumista tapahtuu sekä kiinteiden, kaasumaisten että nestemäisten aineiden välillä ja sisällä.

Ilma ei johda lämpöä kovin hyvin, vesi taas johtaa. Tämän vuoksi käden laittaminen tyhjään tiskialtaaseen ei tunnu mitenkään erikoiselta, mutta käden laittaminen tiskialtaaseen täynnä huoneenlämpöistä vettä tuntuu viileältä. Samasta syystä ilmaa sitovat vaatteet eristävät hyvin, eli kuituja, vaatteiden rakenteita ja kerroksia hyödyntämällä eristävä ilmakerros saadaan pidettyä kehon lähellä. Märät vaatteet taas johtavat lämpöä kehosta pois, joten vaatteiden kastumista kannattaa pyrkiä välttämään.

Kuljettuminen eli konvektio

Konvektiosta on kyse silloin, kun lämpöä siirtyy liikkuvan kaasun tai nesteen mukana, esimerkiksi ihon pinnalla lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin ja korvautuu viileämmällä ilmalla. Vaikka ilma ei johda hyvin lämpöä, se kuljettuu helposti. Konvektiota voi lisäksi pakottaa korvaamalla ihon pinnalla olevaa ilmaa nopeammin, esimerkiksi tuulen puhaltaessa tai pyöräilijän liikkuessa ilmamassan läpi. Tällöin ilmiö on erittäin helppo huomata ja suojautumiseen on selvä keino: tuulenpitävät vaatteet.

Kylmien seutujen asukkaat ja merenkävijät tietävät, kuinka paljon pakkasen purevuus eli tuulen hyytävyys osaakaan ryövätä lämpöä ja saada lämpöasteetkin tuntumaan inhoittavilta. Tuuli on yksi merkittävimpiä kylmyyttä korostavia tekijöitä ja toisaalta tehokas kuumuuden helpottaja.

Myös verenkierrossa on kyse pakotetusta konvektiosta: lihaksissa ja syvemmällä kehossa lämmennyt veri kulkee verisuonia pitkin ja joko kerää tai luovuttaa lämpöä siitä riippuen, onko verta ympäröivä kudos sitä viileämpää vai lämpimämpää.

LÄMPÖSÄTEILY

Lämpösäteilyn kautta ei menetä kovin suurta määrää lämpöä, mutta lämpöpeitteissä on usein tämänkin lämmön hyödyntämiseksi metallipinta. Hätätapauksessa tulet tehtyään kannattaa viritellä taakseen joku peite heijastamaan lämpösäteilyä takaisinpäin. Sotilaspuolella lämpösäteilyn häivyttäminen on tärkeä osa naamioitumista, koska lämpökameralla tähystäessä lämpösäteily toimii ja näkyy aivan kuten paljaalla silmällä näkemämme valo.

Lämpösäteilyn kautta voi ottaa vastaan hyvinkin suuria määriä lämpöenergiaa, nimittäin auringosta. Säteilyn toiminta ja vaikutus ei siksi ole mikään merkityksetön seikka, oli kyse sitten äärimmäisen kylmistä tai tukalan paahtavista olosuhteista.

HIKOILU

Ihmiskeho kiihdyttää ylimääräisen lämmön poistamista nesteen mukana hikoilemalla. Hikoillessa lämpöenergia kuljettuu hien mukana ihon pinnalle.

HAIHDUTTAMINEN

Kun ihon pinnalla on hikeä tai märkä vaate, kehon lämpöä johtuu siihen. Kun nestettä haihtuu eli muuttuu kaasuksi, prosessi viilentää jäljelle jäävää nestettä. Tämä lisää entisestään lämpöenergian kulkeutumista kehosta pois, ja se voi olla tilanteesta riippuen hyödyksi tai haitaksi. Haihtuminen on nopeampaa, mitä kuivempaa ympäröivä ilma on.

Puuvillavaatteet ovat juuri tästä syystä kehno valinta alusvaatteiksi: puuvillakuidut imevät kosteutta sisäänsä ja sitovat sitä väleihinsä, minkä jälkeen vaate kuivuu hitaasti johtaen kaiken aikaa lämpöä pois ihon pinnalta.

Tekokuituiset kosteutta siirtävät vaatteet ovat puuvillan vastakohta: ne eivät ime kuituihinsa lainkaan nestettä, vaan sitovat sen hienojakoisten kuitujensa väliin kapillaari-ilmiön takia: pienikin määrä nestettä leviää laajalle alueelle ja haihtuu nopeasti.

Villan kuidut imevät vain pienissä määrin nestettä ja tavanomaisen villan kuidut eivät ole hanakoita sitomaan sitä väleihinsä. Merinovilla on hienojakoisempaa ja siinä kapillaari-ilmiö näyttää taas kyntensä.

KOLMEN TEKIJÄN TASAPAINO

Toimintakykyyn tai mukavuuteen ulkona vaikuttaa kolme asiaa: olosuhteet, oma toiminta ja pukeutuminen. Jos saat pukeutumisen ja aineenvaihduntaa kiihdyttävän toimintasi tasapainoon olosuhteisiin nähden, saat "huijattua" kehosi olemaan hikoilematta tai supistamatta ääreisverenkiertoa, ainakaan liiaksi. Tällöin et läkähdy hikipäissäsi etkä myöskään jäädy, et edes varpaistasi. Koska keho reagoi viiveellä, kannattaa ennakoida kaikkea mitä voi, esim. vähennä vaatetusta jo ennen töihin ryhtymistä.

OLOSUHTEET

Olosuhteisiin kuten lämpötila, ilmankosteus ja tuuli ei voi vaikuttaa, mutta niihin voi sopeutua. Olosuhteet voivat viedä tai lisätä lämpöä, yhdistettynä vielä tehokkaammin (esim. kostea helle tai tuulinen pakkaspäivä). Pukeutumisen ja liikkumisen lisäksi olosuhteilta voi suojautua menemällä varjoon, sateensuojaan tai tuulensuojaan.

OMA TOIMINTA

Aineenvaihduntaansa voi vaikuttaa jossain määrin, mutta joskus on välttämätöntä liikkua esim. päästäkseen paikasta toiseen, tai pysyä paikallaan. Kehon aktivointi tuottaa lämpöä. Keho reagoi lämpöön hikoamalla ja tuomalla verenkiertoa pintaan, ja kylmään rajaamalla verenkiertoa torsoon ja päähän - elintärkeisiin elimiimme.

Oikein numeronnälkäiset voivat tutustua aineenvaihduntataulukkoon ja tässä yhteydessä tietojen merkitys ei liitykään laihduttamiseen, vaan lämmöntuottoon. Yksiköllä Met kuvataan lämmöntuottoa suhteessa kehon pinta-alaan niin, että 1 Met on määritelty 58 wattiin / neliömetri, mikä vastaa istumista rennosti. Ihmiskehon pinta-alana käytetään tässä yhteydessä 1,8 m2. Alla muutamia esimerkkejä:

Uni 0,8 Met
Lepo istuen 1,0 Met
Seisoskelu ja rento liikehdintä 1,6 Met
Lehtien haravointi 2,9 Met
Kävely tasaisella 5 km/h 3,4 Met
Pyöräily 15 km/h 4,0 Met
Juoksu 15 km/h 9,5 Met

PUKEUTUMINEN

Pukeutuminen on helpoin muutettavissa oleva asia näistä kolmesta, ainakin jos olet ennakolta pakannut oikeat varusteet mukaasi. Pukeutuminen eristää lämpöä ja suojaa olosuhteilta. Vaatetuksella voi myös suojautua auringon säteilyltä ja kiihdyttää kehon viilentymistä tarvittaessa.

Ja arvatkaa vaan, tälläkin saralla on tarjolla opiskeltavaa diletanteille. Yksilöllä Clo kuvataan vaatteiden eristävyyttä niin, että 1 Clo vastaa vaatekertaa, minkä rennosti istuva henkilö kokee mukavaksi istuessaan rennosti huoneenlämmössä ilman kummempaa kosteuden tai tuulen vaikutusta. Käytännön esimerkki on miesten puku.

Muutamia esimerkkejä* vaatteiden Clo-arvoista.

Alushousut 0,04 Clo
Pitkät kalsarit 0,15 Clo
T-paita 0,08 Clo
Pitkähihainen aluspaita 0,2 Clo
Kevyt pitkähihainen paita 0,2 Clo
Pitkähihainen flanellipaita 0,34 Clo
Normaalit housut 0,24 Clo
Paksut polvisukat 0,06 Clo

Laskennallisesti kaiken voi yksinkertaisesti ynnätä yhteen, mutta käytännössä vaatekappaleet eristävät yhdessä enemmän kuin osiensa summan verran. Ja järki käteen: neljä kevyttä kesätakkia ilman yhtäkään muuta vaatekappaletta ei tee oleskelusta kovin mukavaa.

Vaatteen toimivuuteen vaikuttaa myös sen materiaali ja istuvuus. Esimerkiksi aluskerraston täytyy olla ihossa kiinni jotta se toimisi oikein. Väljän takin alle mahtuu paljon muuta vaatetta, mutta ilman näitä pääsee säkin sisällä ilma vaihtumaan ja kuljettamaan lämpöä pois nopeammin kuin paremmin istuvan takin alta.

Esimerkkejä** vaatekokonaisuuksien eristävyydestä:

Alaston vartalo 0 Clo
Kevyt kesävaatetus 0,6 Clo
Talviulkoiluvaatteet 2,0 Clo
Raskas talvivaatetus 4,0 Clo

Yhtälön lämmöntuoton ja lämpöhukan välillä voi ilmaista kaavana:

A-T = J+K+S+H+V

  • A: Aineenvaihdunta
  • T: Työ
  • J: Johtuminen
  • K: Kuljettuminen
  • S: Säteily
  • H: Haihtuminen
  • V: Varastoitunut lämpö

Ollaanko jo pihalla? Otetaan tähän väliin tosi lyhyt yhteenveto merkittävimmistä asioista: aineenvaihdunta tuottaa lämpöä. Se poistuu kehosta ennen kaikkea johtumalla ja kuljettumalla. Kosteus kiihdyttää johtumista ja tuuli kuljettumista. Haihtuminen kuljettaa lämpöä pois ja viilentää pintaa.

*Lähde: ASHRAE Handbook, ASHRAE, Inc., Atlanta, GA, 2005.

**Lähde: Notes for course "Human Factors: Ambient Environment", Prof. Alan Hedge, Cornell University, 2013.

KYLMÄSSÄ

Varo pukemasta yllesi liikaa vaatetta, koska noin 15 minuutissa liikkeelle lähdettyäsi on kehon lämmöntuotanto jo kunnolla käynnissä. Nyrkkisääntönä on, että lähtiessä pitäisi olla hieman kylmä - vaatetta on aina mukava lisätä, mutta hikoilun jo alettua on vaatteiden vähentäminen äärimmäisen inhoittavaa. Verryttele vaikka kotona ennen ulos astumistasi, jos haluat vähän huijata itsellesi mukavuutta. Tauoilla tulee nopeasti kylmä, joten kanna mukanasi taukovaatetusta helposti saatavilla.

Oletko sitä tyyppiä, joka haluaa kiivetä edessä olevan mäen "ansaitakseen" tauon? Pohdi mahdollisuutta, että hyödyntäisitkin rinteen suojaa lepäämiseen. Sen jälkeen kiipeäminen sujuu tuoreilla jaloilla, ja taukoilun jäljiltä laskeneen sykkeen saa taas pian ylös.

Nopean kuivumisen painotus on kylmässä vähän kaksiteräinen miekka: tekokuitujen väliin sitoutunut neste haihtuu nopeasti ja tuntuu kylmältä. Villa ei ole tässä suhteessa niin aggressiivinen materiaali ja tuntuu sen vuoksi usein vähän kosteanakin mukavalta.

Kaikkein paras vaihtoehto on kuitenkin välttyä kastelemasta vaatteitaan ensinkään. Oikeat vaatekappaleet oikeaan järjestykseen puettuaan niitä voi hienosäätää: vetämällä kauluksen kiinni ylös asti ja hihansuut kiristämällä saa ylävartaloon lisää lämpöä. Helma on myös potentiaalinen paikka hukata lämpöä, takkien vyötärön kiristystä käytetään tämän vähentämiseen. Ja kääntäen: kaulusta avaamalla ja päähineensä riisumalla saa nopeasti poistettua lämpöä. Takin voi sulkea pelkillä napeilla tai neppareilla saadakseen hieman tuuletusta, ja useissa kuoritakeissa on kainaloissa tuuletusvetskarit.

KYLMÄ JA KUIVA ILMA

Pakkasella ilma ja ympäristö on yleensä melko kuivaa, joten pukeutuminen ei ole vaikeaa. Myös syys- ja kevätpäiviin mahtuu jonkin verran kuivuutta. Tämä helpottaa pukeutumista, koska vedenpitävyyttä ei tarvitse miettiä. Tuulen ja auringon vaikutus on kuitenkin suuri, joten huomioi nämä kerrosten määrissä.

Jos joku osa kehostasi tuntuu todella kylmältä, palauta mieleesi verenkierto: hanskoissasi ja kengissäsi ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta esimerkiksi keskivartalosi ei ole riittävän lämmin, tai veri ehtii viilentyä matkalla sormenpäihin. Saattaa olla, että sormia lämmittäisi parhaiten liivi, vaikka se puetaan ihan muualle kuin käsiin. Jos taas selkäsi valuu hikeä mutta varpailla on aina vaan kylmä, niele ylpeytesi ja pue pitkät kalsarit. Reisissä on isot lihakset, paljon verenkiertoa ja pinta-alaa: kaikki lämpöä siirtäviä tekijöitä.

Niksi työmatkapyöräilyyn talvella: ajoviiman kylmettävä vaikutus lakkaa heti pysähtyessäsi, mutta lämmöntuotanto hyrrää vielä hetken aikaa. Ota kuoritakki ja päähine heti pois jo ennen fillarin lukitsemista, jotta vältyt jälkihikoilulta!

Varpaiden ja sormien lämpö ei välttämättä ole pelkästään siitä kiinni, mitä muualla on yllä. Tiukasti istuvat sormikkaat ja kengät eivät eristä yhtä tehokkaasti kuin väljemmät saappaat ja kintaat. Pahimmillaan verenkierto voi häiriintyä liian tiukkojen jalkineiden takia, vähintäänkin niiden sisällä villasukat painuvat lyttyyn ja eristävät huonommin.

KYLMÄ SADESÄÄ

Kylmä ja märkä ilma on yksi vaikeimpia toimintaympäristöjä. Paikallaan ollessaan voi pukea kunnon lämpökerrastot ja vedenpitävän kuoren, mutta yhtään ripeämmin liikkuessa joutuu tekemään valintoja.

Vedenpitävien kalvojen toiminta muuttuu kylmässä huonommaksi, riippumatta siitä pitikö niitä hyvinä muutenkaan. Syy on yksinkertaisesti se, että kalvon toiminta perustuu mikroskooppisiin reikiin, joista vesi ei pääse nestemäisenä läpi, mutta kaasumaisena (höyrynä) pääsee. Ihon pinnalta ja kosteutta siirtävästä aluskerrastosta haihtuva hiki on suuressa vaarassa vain tiivistyä kylmän kuorikalvon sisäpintaan ja kastella muut vaatteet. Jos hikoilee ja tuottaa niin paljon lämpöä, että kuorikangaskin lämpenee paremmin hengittäväksi, ei olo enää voi olla mukava.

Hikoilun vähentämiseen auttaa se, että pukee ylleen vähemmän vaatetta. Usein pelkkä aluskerrasto ja kuorivaatteet ovat tarpeeksi, joskus nekin ovat liikaa. Onneksi kalvovaatteissakin on tuuletusmahdollisuuksia, ja näissä olosuhteissa ne tulevatkin tarpeeseen. Jos on tarve pukea ylle enemmän vaatetta, harkitse niiden pukemista kalvovaatteiden päälle, jotta hengittävä kalvo on lähempänä kehoa ja sen toimimisesta on jotain toivoa.

Olisiko teillä hetki aikaa puhua sadeviitoista? Ne pitävät vettä, mutta myös hengittävät erinomaisesti, koska ilma niiden alla pääsee vaihtumaan. Pituudesta riippuen ne voivat suojata jopa polvia, reisiä ja takapuolta nyt ainakin. Pyörän selässä ohjaustangon yli heitetty sadeviitta pitää housut ainakin polvista ylöspäin kuivina, muista vain sitoa liepeet niin etteivät ne lepata valtoimenaan. Myös kastuneet vaatteensa saa kuivateltua sadeviitan suojissa.

Kylmässä ja märässä liikkuessa tulee jokainen joskus kastumaan, oli miten kokenut hyvänsä. Yhtälö voi olla yksinkertaisesti mahdoton ratkaista: joko kastuu hiestä tai sateesta, tai molemmista. Niin kauan kun vaatteet eivät kastumisestaan huolimatta haittaa liikkumista ja keho pysyy lämpimänä, et ole vaarassa: lopulta ihmisen iho kuitenkin on vedenpitävä. Villaiset ja tekokuituiset kerrastot eivät lakkaa toimimasta märässä, vaikka eivät eristäkään enää niin hyvin. Kaiken varalta on hyvä pitää mukanaan kuivaa lämpökerrastoa siltä varalta, etteivät muut keinot enää auta.

Jos putoat veteenkin, on isoin vaarasi jo selätetty kunhan vain pääset sieltä pois. Puristele vedet pois vaatteista - etenkään tekokuidut eivät sitä juuri muutenkaan ime - pue ne sitten takaisin yllesi ja ala liikkua. Jos et voi lähteä paikasta pois, kävele vaikka ympyrää, hyppele ja tee kyykkyjä. Vältä sulkemasta kastunutta vaatekertaasi kuoren sisälle, vaan päästä höyryä ulos siinä määrin kuin pystyt. Kuoritakin ja -housut voi pukea mahdollisimman lähelle kehoa, jotta kosteus pysyy irti ihonpinnasta, mahdollinen höyry läpäisee kalvon ja poistuu esteettömästi ulommista kerroksista.

RUOKA JA JUOMA KYLMÄSSÄ

Nyt tulee varsinainen vitsi: jätskin syönti lämmittää. Vaikka se on kylmää, rasvassa on paljon energiaa ja sen sulattelu tuottaa lämpöä. Jos joudut pohtimaan ruumiinlämpöäsi osana ruokahuoltoa, suosi energiapitoisia ruokia syödäksesi itsesi lämpimäksi ja vältä paljon vettä sisältäviä kasviksia, ne hidastavat ruuansulatuksen toimintaa.

Mausteiset ruuat tuntuvat lämpöisiltä, koska ne hikoiluttavat, mutta tämä ei tuota lämpöä, vaan tuo sitä pintaan. Sama juttu alkoholin kanssa: huikka "lämmikettä" laajentaa verisuonia ja tuo lämpimän fiiliksen sekä punan kasvoille, mutta oikeastaan vain kylmettää kehoa pidemmän päälle. Tarvitseeko sanoa siitä housuun kusemisesta pakkasella? Pissasta tulikin mieleen...

Eräs kylmän vaikutuksista kehoon on lisääntynyt virtsaamisen tarve. Myös kylmässä ja kuivassa ilmassa hengittäminen poistaa nesteitä kehosta hieman enemmän kuin tavallisesti. Kun yhtälöön vielä lisää useamman vaatekerroksen aiheuttaman rasituksen ja mahdollisesti vaikeampikulkuisen maaston, on nestehukka ihan oikea vaara talvella. Muista siis juoda riittävästi! Ja kahvi on muuten sallittu aine: sen aiheuttama lisäpissaaminen ei poista nestettä enempää kuin siinä kupillisessa oli.

LÄMPIMÄSSÄ

Suomalaisissa oppaissa ulkoilmapukeutumiseen harvoin käsitellään kuuman vaikutusta ja keinot sen kanssa selviämiseksi eivät ole kovin kattavasti esiteltyjä tai perusteltuja. Vaikka emme ole perinteisesti kamelien selässä aavikolla kulkeva kansa, on Suomessakin joskus lämmin ja saattaa jotkut hurjat toisinaan käydä etelän mailla töissä tai lomilla - tai tekemässä näiden yhdistelmää, joka tunnetaan myös nimillä rauhanturvaaminen ja kriisinhallintaoperaatiot.

Lämpimässä ilma kuljettuu tehokkaasti, jos sen vain antaa tapahtua. Pue siis väljästi ja jätä hihansuut ja kaulus auki ja paita pois housuista. Täsmälleen samat temput, joilla kylmässä vältettiin lämpöhukkaa.

KUUMA JA KUIVA ILMA

"Yeah, man. But this is dry heat!"

Päivän paistaessa on ympäristö usein täynnä yön jäljiltä viileämpiä kohtia, joita aurinko ei ole vielä kuumentanut. Jos tilanne sallii, valitse näitä liikkumiseen ja taukoiluun. Tarvittaessa tauolle voi virittää laavukankaan tai sadeviitan suojakseen, jos luonnollista suojaa ei löydy.

Vaikka olisi kiva oleilla shortseissa ja T-paidassa, on auringon säteily iholla haitallista kahdesta syystä: se kuumentaa kehoa ja vaurioittaa ihoa ultraviolettisäteilyllään. Joo, saa siitä D-vitamiiniakin, mutta rajansa kaikella. Niin epäintuitiiviselta kuin se kuulostaakin, on kuumalla ilmalla pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet sekä lierihattu terveellisin valinta. Näiden alla keho onnistuu usein hikoilun avulla säätelemään lämpötilansa kohdilleen ilman sen kummempia temppuja.

Jos lämpötila on hellelukemissa ja liikkeelle pitäisi päästä, saattaa aktiivinen viilennys tulla kyseeseen. Palauta mieleesi verenkierto: se kuljettaa joka tapauksessa lämpöä. Voisiko tätä soveltaa kuten auton tai moottoripyörän nestejäähdytystä? Kyllä vain! Ja mikä olikaan kuitu, joka imee itseensä paljon kosteutta ja luopuu siitä hitaasti? No puuvillahan se.

Päähän tai niskalle kietaistu märkä puuvillarätti on todella tehokas tapa poistaa kehosta ylimääräistä lämpöä. Kyse ei ole vain siitä, että nesteen kautta johtuu lämpöä pois, vaan haihtumisreaktio aktiivisesti viilentää huivissa olevaa nestettä. Materiaali ei ole tässä lopulta se oleellisin asia, kyllä merinovillakin kasteltuna "kelpaa" viilentämiseen.

LÄMMIN SADESÄÄ

Kaikki ovat joskus kastuneet kesäsateessa ja huomanneet, ettei se oikeastaan haitannut. Tunne on tismalleen oikeanlainen: ei siitä liikkuessa ole haittaa ja kesä kuivaa minkä kasteleekin. Varaudu kuitenkin siihen, että pysähtyessä kaipaat kuivaa yllesi.

Kostea hellesää tuntuu tukalammalta kuin kuiva, ilmiötä ei Suomessa juuri tunneta mutta sitä kuvaillaan nimellä helteen tukaluus tai Heat Index.

Kuumassa ympäristössä kosteus voi muodostua vaaralliseksikin, kuin löylyhuoneeksi mistä ei pääse ulos.

Kuten teoriapuolelta skarpit lukijat muistavat, on haihtuminen hitaampaa ympäristönkin ollessa kostea. Tämän takia jo valmiiksi hitaasti kuivuva ja raskas puuvilla ei välttämättä ole viilennysrättinä enää mukava, vaan kannattaa vaihtaa tekokuituiseen tai sekoitekankaiseen.

Kuumassa ja kosteassa tuuletus on suuresti avuksi. Jos tuuli ei puhalla, erilaiset viuhkat toimivat ilman liikutteluun, tai kotioloissa tuulettimet. Niiden ei tarvitse olla viilentäviä ilmastointilaitteita, riittää kun ilma vain liikkuu.

RUOKA JA JUOMA HELTEELLÄ

Ei ole sattumaa, että mausteiset ruuat ovat suosittuja kuumissa maissa. Ne edistävät hikoilua myös paikallaan ollessa, mikä viilentää kehoa. Aineenvaihduntaa voi vähän jarrutella monenlaisilla paljon nestettä sisältävillä kasviksilla, kuten kurkulla.

Nyt tulee toinen vitsi, jolle ei kannata nauraa: jätä jääkylmät juomat viihdykkeeksi. Ne tuntuvat kivalta suussa, mutta kehon sisäpuolella lyödään pökköä pesään juoman lämmittämiseksi. Ja kun keho tekee töitä, se lämpenee. Hanasta tulisi laskea juomavedeksi vain kylmintä mitä löytyy, mutta sen kannattaa antaa hieman lämmetä ennen juomista. Kotioloissa voi pitää vesikannua pöydällä ja liikkuessa juomapulloa tai juomarakkoa käyttövalmiina.

Tuumauksia erinäisistä vaatekappaleista ja varusteista

Aluspaidat ja -housut

Aluskerrasto on yksi tärkeimpiä kerrospukeutumisen komponentteja, vaikka usein etenkin kuoritakkien vesipilareita ja hengittävyysarvoja tuijotellaan ostohousut jalassa. Hyvän alusasun kanssa selviytyy paremmin vähän pieleenkin menneissä tilanteissa ja sillä voi jopa kompensoida ylempien kerrosten puutteita.

Kummoista eristettä aluskerrastosta ei kannata tehdä, vaan näiden vaatteiden tarkoitus on siirtää kosteutta ja hidastaa lähimpänä ihoa olevan ilman kuljettumista pois. Tavallaan alusvaatteet tekevät sen, mitä iho yrittää säälittävästi saada aikaan kananlihalle noustessaan.

Verkkokerrastot ovat siitä eteviä, että ne hengittävät suoraan ns. läpi ja pitävät suoraan aluskerraston päälle puetun kuorivaatteen reilusti irti ihosta, mutta tämä paksuus ei tee niistä tukalan kuumia juuri koskaan. Ne ovat lisäksi kestäviä ja helppo korjata.

Ihan vaan T-paita ja bokseritkin lasketaan aluskerrastoksi lämpimissä olosuhteissa. Yllättävän pian huoneenlämmön alapuolella alkaa kuitenkin olla fiksua ulottaa aluskerrasto raajojen päällekin. Oikein kylmässä aluskerrasto voi olla vähän paksumpikin, kun todennäköisyys tarvita sitä ohuinta vaatetta ihon päälle ei ole kovin suuri.

Välikerrastot

Alus- ja kuorivaatteiden väliin voi pukea tai olla pukematta vaihtelevan määrän eristäviä välikerrastoja. Keveimmillään tämä voi tarkoittaa paksumpaa aluskerrastoa ohuemman lisänä.

Välikerraston tehtävä on sitoa ilmaa ruumiin ja ulkoilman väliin, jotta johtuminen ja kuljettuminen eivät pääse ryöväämään lämpöä. Noin muuten välikerraston tehtävä määrittyy sen kautta, mitä se ei saa tehdä: imeä kosteutta, hiostaa, painaa.

Välikerrastojen vaihtelu kesken kaiken on omanlaisensa operaatio, joten niiden tarve kannattaa miettiä tarkoin ja jättää varaa lämmön poistamiselle tarvittaessa. Jos pelkää kylmettymistä tauoilla, on välikerrastojen sijaan viisaampaa varautua taukovaatteella - mikä voi hyvin olla väljästi mitoitettu lämpötakki.

Ihan perinteinen villapaita on hyvä esimerkki välikerroksesta, vaikka se ei olekaan yhtä kevyt ja helposti pakattava kuin erilaiset takin ja housujen muotoon tehtyä makuupussia muistuttavat lämpövaatteet. Esimerkiksi suomalaisen (brittiläisestä matkitun) armeijavillapaidan ribbineulos on käytännöllinen ominaisuus: harjanteet ja "urat" pitkin paitaa muodostavat eristäviä ilmataskuja. Villapaidan etuihin kuuluu sen loistava hengittävyys, minkä huomaa tuulenpitävyyden puutteena. Takin avaamalla saakin nopeasti mukavan olon.

Kuoritakit

Kuoritakeista voisi kirjoittaa vaikka oman juttunsa, niin paljon ne ihmisiä kiinnostavat. Markkinat ovat tämän haistaneet ja ruokkivat ilmiötä kaikenlaisilla laminointikerrosten, vesipilarien, hengittävyysarvojen ja aaltoilevien nuolien ruotimisella. Vaateintoilijat ovat tietenkin täysillä mukana ja tietysti se oma valinta on ylivertainen muihin nähden.

Alus- ja välikerrastojen ollessa kunnossa on kuoritakin vaatimukset lopulta aika vähäiset: suojata tuulelta sekä sateelta ja kestää kulutusta. Kuorikerros toimii siis portsarina ja pitää ei-toivotut asiat ulkona, mutta entä kun sisältä pyrkii ylimääräistä lämpöä ja kosteutta ulos? Siinä kohtaa vaatteen pitäisi olla asiakaspalveluhenkinen, avata ovi ja toivottaa hyvää jatkoa.

Vaatimukset ovat ristiriitaiset, mutta yleensä hengittävyyttä kannattaa painottaa ja varautua kunnon sateisiin erillisillä sadevaatteilla. Hengittävän materiaalin lisäksi takista olisi syytä löytyä riittävät säädöt ja tuuletusaukot lämmönsäätelyksi.

Itse asiassa tosi moni armeijan ylijäämätakki toimii kuoritakkina erinomaisesti, niissä on jo vuosikymmeniä ollut juuri ne ominaisuudet mitä kuoritakilta vaaditaankin. (Eikä tämä ole sattumaa.)

Päähineet ja huivit

Pään ja niskan sekä kaulan kautta saa vähennettyä nopeasti lämpöä. Vastaavasti kaulan ympäri kietaistu huivi on tehokas tapa pysyä lämpimänä. Sen lisäksi, että kauluksen kautta lämpöä kuljettuu pois takin sisältä, kaulassa ja niskassa on paljon verenkiertoa ja niiden kautta lämpöä johtuu ja kuljettuu helposti pois.

Päässä voi soveltaa kerrospukeutumista aivan kuten muuallakin. Alle puettu merinovillainen kypärähuppu tai aluspipo tekee kesälätsästäkin äkkiä pakkaskelpoisen päähineen. Tämä mahdollistaa myös säätelyn niin, että vaihtoehdot ei ole "kaikki tai ei mitään".

Taukotakit ja -housut

Hyvä taukotakki on käsittämättömän mukava asia ja ehdottomasti panostamisen arvoinen vaate, housut myös. Jotta niitä tulisi käytettyäkin, on keveys ja pakattavuus pieneen tilaan tärkeä ominaisuus, koska repun päätaskusta niitä ei välttämättä tule kaivaneeksi esille.

Vedenpitävyys ja kulutuskestävyys tekevät taukovaatteesta helposti turhan paksun, kannattaa tyytyä vettähylkivyyteen ja makuupussin kaltaisiin materiaaleihin. Riittävän keveinä taukovaatteet toimivat myös lämpökerrastoina, tällainen monikäyttöisyys säästää rahaa ja kantamusten painoa.

Takissa tulisi olla lämpöhukan vähentämiseksi napakat hihansuut, korkea kaulus ja kiristettävä helma. Tekokuidut ovat untuvaa parempi valinta kosteissa oloissa, vaikka eivät tuotakaan ihan yhtä hyvää eristävyyttä painoon ja kokoon nähden, untuva kuivuu hitaasti.

Housuissa on hyvä olla täyspitkät tai ainakin tosi pitkät vetoketjut sivuissa, jotta jalkineita ei tarvitse riisua taukoillessa.

Jalkineet

Eri olosuhteisiin sopivat jalkineet ovat aivan liian laaja asia tässä käsiteltäväksi. Pari sanaa juuri tämän artikkelin aihepiiriin liittyen niistäkin pitää sanoa.

Monella saattaa olla mielestään sellaiset taikajalkineet, jotka sopivat hyvin kesällä, mutta niihin mahtuu talvellakin paksu villasukka. Näinhän asia ei tietenkään ole: napakasti istuvassa kengässä villasukka painuu kokoon, jolloin se ei ole niin ilmava eli eristävä. Lisäksi jalan puristaminen heikentää verenkiertoa, jolloin lämpökään ei pääse perille. Kolmantena asiana jalkojen lämpö johtuu myös jalkapohjien kautta kylmään maahan, joten paksu huopapohjallinen saattaa tulla tarpeeseen. Hanki siis talvikäyttöön riittävän isot kengät, jotta niissä on tilaa eristeille ja verenkierrolle. Ja malttia kengännauhojen kireyden kanssa.

Kesällä taas jalkoja haudotaan ihan turhaan "hengittävien" kalvojen alla, ikään kuin koko ajan olisi vaarana saada kaatosade niskaansa tai astua lätäkköön. Ja kun suolla tarpoessaan tai vuoristopuron ylittäessään sitten kastelee jalkansa kalvosta huolimatta, kestää jalkineiden kuivuminen iäisyyden. Kalvokengillä on käyttötarkoituksensa, mutta lätäköissä lutraamiseen kumisaappaat ovat parempi valinta ja ison osan muusta ajasta on nahkaisen varsikengän tahi saappaan suoja riittävä, arkikenkien taas ei tarvitse olla yleensä lainkaan vedenpitävät.

Käsineet

Ristiriitaiset vaatimukset ulottuvat tännekin: pitäisi olla lämpimät estämättä toimintaa, kestävät mutta myös näppärät.

Myös käsineissä kannattaa soveltaa kerrospukeutumisen periaatteita. Kylmällä ilmalla voi periaatteessa käyttää täsmälleen samoja hanskoja kuin muutenkin, mutta isommassa koossa. Väljyys itsessään vähentää lämmön johtumista hanskan läpi ja se mahdollistaa aluskäsineen pukemisen lämmikkeeksi. Kerroksista koottu käsinekokonaisuus on kastuttuaan nopea kuivata erillisinä osina ja sen paksuutta on helppo säädellä.

Lapasten tai kintaiden alle voi hyvin pukea sormikkaat, vaikka sormikkaat yleensä ovatkin lapasia huonommin eristävä vaihtoehto. Lapasen muodostama yhtenäinen kuori sormien päällä tekee pääosan eristävyydestä, kun lämpöä menettävää pinta-alaa on vähemmän.

Muu varustus

Pelkästään vaatteet eivät vaikuta lämmön siirtymiseen kehosta. Selkään vedetty reppu peittää ison alueen ja eristää hyvin, mutta hengittää todella huonosti. Samoin erilaiset varuste- ja suojaliivit peittävät isoja alueita. Lisäksi kaikki kantamukset lisäävät aineenvaihduntaa, koska ei ne pyhällä hengelläkään paikasta toiseen liiku.

Tätä voi hyödyntää käyttämällä reppua tai repusta vetäistyä istuinalustaa tauoilla, jotta ei hukkaa lämpöään kylmässä maassa tai kivellä istuessaan. Yleensä kaikenlaiset varusteet ovat kuitenkin vain haitta, joiden vaikutus täytyy kompensoida vähentämällä vaatteiden määrää. Elämä on paljon siedettävämpää, jos on pukenut alleen hyvän aluspaidan, ja kantamuksiaan kannattaa keventää aina kun mahdollista.

Loppusanat

Kokeile joskus kurjuutta! Sitä voi opetella sietämään ja erehdysten kautta epämukavia tilanteita oppii myös välttämään. Tosipaikan edessä huolehdi kuitenkin mukavuudestasi. Toivottavasti tämä artikkeli on ollut avuksi!
-Sauli

Kirjoittaja on viettänyt runsaasti aikaa erilaisissa olosuhteissa: sotilashommissa välimerelliseltä Balkanilta ala-arktisen Norjan tuiskuihin ja omilla elämänreissuillaan Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Viimeiset kymmenen vuotta työmatkat ovat taittuneet polkupyörällä ympäri vuoden.

Lue myös

Artikkelin tuotteita

BW parka, Flecktarn, ylijäämä
BW parka, Flecktarn, ylijäämä
24.99 EUR
Bundeswehrin Parka/Feldjacke, elikä kenttätakki. Saksan armeijan virallinen päällystakki, joka on kait vieläkin käytössä. Taatusti kestävä, järkevä ja vieläpä hyvän näköinen rotsi. Meiltä löytyy lisäksi saman sarjan maastohousuja!
BW parka, Tropentarn, ylijäämä
BW parka, Tropentarn, ylijäämä
44.99 EUR
Bundeswehrin Parka/Feldjacke, elikä kenttätakki. Saksan armeijan virallinen päällystakki, joka on kait vieläkin käytössä. Taatusti kestävä, järkevä ja vieläpä hyvän näköinen rotsi. Kevyemmästä kankaasta tehty aavikkomalli on superhyvä valinta Suomenkin kesään aina kun takille on tarvetta.
Särmä Windproof Smock
Särmä Windproof Smock
69.99 EUR
Oma näkemyksemme vanhasta kunnon Windproof Smockista muutamin parannuksin. Jos kalvovaatteissa hikoilu kyllästyttää, mutta kaipaat suojaa yllättäviltä sadekuuroilta, tämä saattaa olla paras vaihtoehto takiksi.
Särmä TST L1 bokserit, merinovillaa
Särmä TST L1 bokserit, merinovillaa
19.95 - 29.99 EUR 29.99 EUR
Puhtaasti käytännön sanelemat alushousut vaativaan aktiivikäyttöön. Pitkät, tiukat lahkeet ja tukeva vyötärö istuvat tukevasti kovassakin menossa. Merinovilla huolehtii kosteudensiirrosta ja tuntuu ihoa vasten mukavalta pitkilläkin reissuilla ja vaihtelevissa olosuhteissa.
Särmä TST L3 Lämpötakki
Särmä TST L3 Lämpötakki
99.99 EUR
Erittäin kevyt, tuulenpitävä, hengittävä ja nopeasti kuivuva lämpötakki Climashield eristyksellä. Pakkautuu vaikka maastohousujen reisitaskuun! Suunniteltu eristäväksi välikerrastoksi maastopuvun alle, toimii myös päällimäisenä vaatteena esim. tauoilla tai muussa kevyessä käytössä.
Särmä TST L1 pitkät alushousut, merinovillaa
Särmä TST L1 pitkät alushousut, merinovillaa
24.95 - 39.99 EUR 39.99 EUR
Vaativaan toiminnalliseen käyttöön suunnitellut kevyet pitkät alushousut. Istuva leikkaus ja hyvin muotoiltu malli takaavat käyttömukavuuden kaikenlaisessa toiminnassa. Ja mikä parasta - merinovillasta tehtynä, parasta mitä voit ihoa vasten pukea.
Särmä TST L1 Kypärähuppu, merinovillaa
Särmä TST L1 Kypärähuppu, merinovillaa
19.99 EUR
Törkeän monikäyttöinen kevyt kypärähuppu, tilanteesta ja tarpeesta riippuen tämä taittuu joko koko kasvojen suojaksi, pipo-kauluri-yhdistelmäksi, pipoksi tai putkikauluriksi. Vähän kuin PV:n jakama "ville-viis-vee", mutta huomattavasti fiksumpi kaikilla osa-alueillaan. Materiaalina kevyt, ihoa vasten mukava ja tehokkaasti kosteutta siirtävä merinovillaseos.
Särmä TST L3 Lämpöhousut
Särmä TST L3 Lämpöhousut
79.95 - 99.99 EUR 99.99 EUR
Erittäin kevyet, hengittävät ja nopeasti kuivuvat lämpöhousut huippuluokan Climashield-lämpöeristeellä. Ei paljoa paina ja pakkautuu vaikka maastohousujen reisitaskuun! Toimii eristävänä välikerrastona maastopuvun alla ja päällimmäisenä vaatteena esim. tauoilla tai muussa kevyessä käytössä.
Brittiläinen villapaita, ylijäämä
Brittiläinen villapaita, ylijäämä
19.99 - 22.99 EUR
Hyväkuntoisia, käytettyjä pyörökauluksisia brittiläisiä armeijavillapaitoja. Sama tyylikäs malli kuin Suomen armeijallakin. Tiukasti istuva malli.
Särmä paksut polvisukat, merinovillaa
Särmä paksut polvisukat, merinovillaa
27.99 EUR
Onko vilu, mutta pitkät kalsarit on vielä liikaa? Polvisukat toimivat myös pitkien housujen kanssa yhtä hyvin kuin lyhyempien, näiden kanssa ei ole pakko laulella sulka hatussaan: "fallerii, falleraa". Tässä on siis paksuin ja lämpöisin Särmä-sukka, todellinen ohituskaista nautintoon ilmojen viiletessä. Materiaali on kehitetty villapitoisemmaksi ja napakan neuloksen ansiosta nämä pysyvät hyvin ylhäällä.
Loading...