Pieni hetki, kiitos!Road trip Uudessa-Seelannissa
Jaa Facebookissa
Kesälomat peruttu! Varustelekan muuttourakka osui keskelle parhainta kesälomakautta, eikä sen aikana ollut varaa lähteä lomailemaan. Näinpä päädyimme tyttöystävän kanssa sijoittamaan lomat keskelle talvea ja toteuttaa haaveissa olleen Uuden-Seelannin reissun. Eteläisellä pallonpuoliskolla kun sattui olemaan kesä!
Uudessa-Seelannissa matkamme alkoi pohjoissaarelta Aucklandista ja päätty eteläsaaren Queenstowniin. Väliin mahtui kolme viikkoa, 4000 kilometria autoteita, lauttamatkoja, pienkonelentoja, useita päiväpatikkaretkiä sekä aivan älytön määrä huikeita maisemia.
Karangahake Gorge - villin lännen kaivoskanjonit!
Matkamme ei ollut liian tarkasti suunniteltu. Oli tiettyjä paikkoja missä halusimme käydä ja AirBnB -majoitukset oli valmiiksi buukattu. Muuten matkan varrella ja majoittumisten yhteydessä oli paljon aikaa tehdä ex tempore -retkiä. Jokaiselle päivälle löytyi helposti tekemistä ja ajomatkojen varrelle huikeita vierailukohteita. Yksi näistä oli Karangahaken rotko, joka löytyi kysymällä Googlelta, että mitä nähdä matkalla paikasta A paikkaan B — kikka, jota käytimme useamman kerran. Karangahaken rotkossa sijaitsi käytöstä poistunut kultakaivosalue, jossa olisi hyvin voinut kuvata muutamankin spagetti-western -elokuvan.
Sain mukaani testattavaksi Särmän Lyocell-kankaisen hihattoman paidan ja ihastuin tähän suuresti! Paita oli vähän liiankin hyvä ja useampi mukaan pakkaamistani paidoista jäi kokonaan käytämättä. Toisaalta pakkasin mukaan aivan liikaa tavaraa.
Kussakin Instagram-upotuksessa on useita kuvia. Klikkaa nuolta selataksesi.
Reissulla piti tietysti käydä myös Hobbitonissa!
Tongariro Alpine Crossing - Tuomiovuoren ohitus
Pohjoissaaren hienoin kokemus oli ehdottomasti Tongariro Alpine Crossing patikkaretki. Reitti kulkee Tongariron kansallispuiston läpi ja on pituudeltaan 19,4 km ja korkeimmillaan reitti käy 1886 metrin korkeudessa. Reitille osuu mm. Taru Sormusten Herrasta elokuvissa Tuomiovuorena esiintyvä Mount Ngauruhoe. Reitin ohjekesto on 7-8 tuntia, meiltä kului matkaan 6 tuntia ja 55 minuuttia.
Tätä reissua voin ehdottomasti suositella vaikka reitillä oli hurja määrä turisteja. Matkaan kannattaa kuitenkin varautua fiksusti. Itseään kiittää viimeistään siinä vaiheessa kun voi vaihtaa kiivetessä märäksi hikoillun paidan kuivaan ja lämpöisempään versioon. Tässä muutama vinkki:
- Kunnon kengät! Saat naureskella hölmöille, jotka lähtivät reisuun tennareilla.
- 2 litraa vettä per nuppi
- Reppuun vaihtovaatetta, lämpötila muuttuu merkittävästi!
- Alussa kuuma ja hiki, sitten kylmä ja kostea ja lopuksi alamäkeä tuulessa
- Varaudu sateeseen ja tuuleen
- Varaudu polttavaan auringonpaisteeseen
- Riittävästi syötävää ja helppoa energiaa kiipeämiseen
- Varaa ajoissa bussikuljetus loppupään parkkipaikalta reitin lähtöpisteelle
Wellingtonissa piti tietysti käydä Weta Workshopissa. Tuijotuskilpailu Klonkun kanssa.
Tekapo järvi - kuinka sinistä vesi voi olla?
Eteläsaarelle siirtyminen tapahtui lautalla Wellingtonista Pictoniin ja samalla vaihtui myös vuokra-auto toiseen. Tässä vaiheessa alkoi jo tottua vasemmanpuoleiseen liikenteeseen hyvin. Eteläsaari tarjosi jälleen huikean määrän hienoja maisemia ja kaunista luontoa. Vuoriston turkoosinväriset järvet olivat hämmentävän sinisiä.
Roys Peak - vuoren valloitus taktisissa farkuissa
Eteläsaarella otimme tukikohdaksemme Cromwell-nimisen pikkukaupungin, josta käsin pääsi helpoiten eteläsaaren mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Roys Peak oli yksi ennakkoon katsomistamme kohteista. Lähdimme aamusta ajamaan kohti Wanakaa, jonka luota alkoi kipuaminen Roys Peakin huipulle. Suunnitelmamme oli, että aikaisin aamusta ei olisi vielä kovin kuuma, mutta helle nousi jo varhain.
Itse kapuaminen Roys Peakin huipulle oli jokseenkin tylsää puurtamista. Polku kulkee siksakkia rinnettä pitkin ja aurinko paistaa jatkuvalla armottomalla poltteella rinteeseen. Valitsin päälleni Särmä TST:n taktiset farkut, jotka gluteus maximusten välistä hikoamista lukuunottamatta suoriutuivat koitoksesta kiitettävästi. Kiipeämistä ylös tuli noin 1300 metriä ja edestakainen matka 16 kilometria. Monotonisen kiipeämisurakan palkitsee huikeat näkymät! Tähän reissuun tärkeimmät mukaanotettavat ovat: aurinkorasva, päähine, vettä (2 litraa riitti itselleni).
Rohanin paskat autotiet
AirBnB-isäntämme Cromwellissa oli oikein mukava kaveri, joka osasi neuvoa vaikka mitä vierailukohteita. Yksi näistä oli Poolburn Reservoir, jonka ympäristössä on kuvattu iso osa Taru Sormusten Herrasta -elokuvan Rohanista. Isäntämme ei kuitenkaan varoittanut meitä sinne johtavasta tiestä, joka oli lähinnä maastoautolle sopiva kivikkoinen ja kumpuileva maastotie. Onneamme uhmaten ohjasimme vuokrapirssimme reitille väistellen kuoppia ja kivikkoja.
Hooker Valley - voiko näihin näkymiin turtua?
Hooker Valley oli helppo turistikohde. Edestakainen patikointi hienoissa maisemissa katsellen Aorakin/Mount Cookin lumista huippua sujui oikein leppoisasti ja aiemmista patikoinneista poiketen tällä reitillä ei kummemmin tarvinnut kiivetä. Näitä uskomattomia maisemia jo pari viikkoa tuijotellessa tuli pohdittua, että tottuuko tai turtuuko näihin maisemiin koskaan?
Lentäen vuorten yli - turbulenssia pienkoneessa
Milford Sound oli ehdoton vierailukohde jo heti matkaa suunnitellessa. Matka autoteitse olisi vaatinut melkoisen kierroksen vuoristojen vuoksi, joten päädyimme varaamaan jo hyvissä ajoin ennakkoon edestakaisen lento-risteily-lento -visiitin Queenstownista. Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta pienkoneen kyydissä ja matka itsessään oli huikea! Matkaan lähdettiin tuulisesta säästä huolimatta ja paikoin turbulenssi aiheutti lievää jännitystä. Huom! Jos suunnittelet tätä, varaa aikataulun tyhjää. Lennot usein peruuntuvat ja siirtyvät sään vuoksi. Meille siirtyi päivällä.
Milford Sound ja tuulitakki vesiputouksessa
Milford Soundissa hyppäsimme risteilyalukseen, joka puikkelehti vuonoa pitkin kohti avomerinäkymää. Kippari ei paljoa arastellut vaan ohjasi aluksen keulan vesiputoukseen. Tätä vesipilaria Särmä TST L3 tuulitakki ei pidätellyt! Onneksi vaatteet kuivasivat nopeasti ja sitä odotellessa sai myös ihmetellä kallioilla pötkötteleviä hylkeitä.
Huikea retki, mutta kotiinkin piti palata
Kolmen viikon retkeen mahtui paljon unohtumattomia kokemuksia ja toiset kolme viikkoa olisi mennyt heittämällä. Maana Uusi-Seelanti on erittäin kaunis ja sen parhaat puolet ovat luonnossa. Kaupunkilomaa tänne ei kannata lähteä viettämään, sillä saman ja parempaa voit kokea lähempänäkin. Luonto- ja ulkoilmaihmiselle Uusi-Seelanti on todellinen paratiisi!
4 000 kilometria Uuden-Seelannin autoteillä
Hobbiton Movie Set
Tongariro Alpine Crossing
Emerald Lakes, Tongariro Alpine Crossing
Roys Peak, Lake Wanaka
Aorakin/Mount Cook, Hooker Valley
Artikkelin tuotteita
