Roadtrippailu

Tässä jutussa esitellään automatkailun ihanuutta kolmen aika erilaisen roadtrippailijan silmin. Hyppää kyytiin!

Globaali pandemia paskoi monen maailmanmatkaajan suunnitelmat pitemmäksi aikaa, ja kaukomaihin lentely on muutenkin kokenut inflaatiota viime vuosina. Ei ole ihme, että yhä useampi etsii elämyksiä Suomen rajojen sisäpuolelta. Ja kyllähän meillä nähtävää riittää, eikä tarvitse mennä edes kovin pitkälle. Matkaan voi lähteä vaikka junalla, jalan tai pyörällä, mutta jos haluaa mennä kotiseudun ulkopuolelle, on auto varsin näpsäkkä vaihtoehto.

Automatkailun ihanuus ja kurjuus

Auton eduksi on luettava, ettei grammoja tartte viilailla läheskään samalla tavalla kuin patikoidessa. Mukaan voi siis ottaa jopa liikaa ryönää, ja rahaa säästyy, kun hyperkevyt tarkoittaa usein myös hyperkallista retkeilyvarusteista puhuttaessa. Tämä tarkoittaa, että esmes armeijaylijäämä on erinomainen vaihtoehto automatkailijoille. Se on kestävää ja kivan hintaista, mutta kevyttä se ei useinkaan ole, mikä ei autossa haittaa.

Pakkaaminen on myös helppoa, kun auto ei ergonomiasta piittaa. Toki painavimmat pakaasit kantsii laittaa alimmaisiksi ja särkyvät erilleen.Jos auto on pieni tai matkalaisia paljon, niin tavaramäärää ja pakkaamista joutuu miettimään enemmän. Suksiboksit ja tavaratelineet helpottavat kummasti. Oli tilaa tai ei, turhaa kampetta ei kannata mukana rontata.

Vaikka autoilu on julkista liikkumista vapaampaa, bilikallakaan ei pääse (eikä saa mennä) joka paikkaan. Mutta luontoretkeilykin onnistuu autolla, kun vedät kaaran parkkiin ja jatkat matkaa jalan.

Katto pään päälle

Majoittumisen suhteen automatkailijoilla on melkoisesti vaihtoehtoja. Helppoutta hakeville on monentasoisia hotelleja, motelleja, B&B:tä ja muita maksullisia optioita sekä sukulaisten ja kavereiden luona lonnimista. Matkaan voi lähteä myös asuntoautolla tai hilata alitehoisella ruttelolla jotain hervotonta lasikuitukopperoa muiden riemuksi. Näitä ei sen enempää, kun karavaanaritouhu on ihan oma juttunsa.

Varsinaisia retkeilyvaihtoehtoja on sitten karkeasti kaksi. Nuku autossa tai auton ulkopuolella jonkinlaisessa majoitteessa. Autossa goisaamista helpottaa se, että sun jalat mahtuu sinne. Tilava takapenkki, pakun tavaratila tai pickupin lava mahdollistaa melko mukavat olot. Pakuun saa mahtumaan jopa pari telttasänkyä ja homma paukahtaa glampingin puolelle. Jos tilaa ei ole tai on saatanan kuuma, ota mukaan teltta, riippumatto tai avomajoite tarpeen, kelin ja matkailijamäärän mukaan. Helvetillisellä helteellä autossa nukkumisesta ei tule mitään.

Ihan mihin tahansa ei ole luvallista majoittua, joten selvitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä siellä missä liikutkin, ettei majoitus vaihdu valtion hotelliin. Äläkä varsinkaan majoutu minkäänlaiselle ajoväylälle tai sen kaltaiselle, ettei joku vetäise epähuomiossa rekalla yli.

Nukkuvehkeet

Koska vuodenajat ja keli määräävät varusteitasi melko paljon, muuta yleispätevää ohjetta ei voi antaa kuin, että nuku olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Makuupussi on se yleisin vaihtoehto, mutta jos on kuumaa, niin ohutkin sellainen voi olla melkoinen hikihelvetti. Ohut huopa tai pelkkä lakana voi olla silloin parempi valinta. Pään alle voi halutessaan ottaa ihan oikean tyynyn, koska kyytiin mahtuu, mutta huppari, pusero tai muu sellainen ajaa kyllä asiansa. Makuualusta voi olla myös fiksu valinta, mikäli pehmeää penkkiä tai kenttävuodetta ei ole.

Syödäkin pitää

Ravinnon suhteen vaihtoehtoja on paljon. Ota mukaan omat eväät tai syöskentele matkan varrella tai yhdistele näitä sopivasti. Teet miten teet, niin mukana kantsii kuljettaa juotavaa joka tapauksessa. Vettä siis. Tai sitten vedenpuhdistukseen sopivat välineet. Viinaksia kantsii juoda rajoitetusti ja vasta perillä. Silloinkin kun kaveri ajaa, kun sekään ei välttämäti halua kuskata apinalaumaa ympäri Suomea.

Jos tykkäät omista ruoista, varaa mukaan ruokailuun tarvittavat vehkeet. Trangia tai joku muu retkikeitin on hyvä olla matkassa, koska kesäkuumalla avotulikokkaus ei aina ole sallittua. Lyhyemmillä reissuilla voi toki vedellä kylmiä eväitä. Ja kantsii pitemmillä reissuillakin olla mukana jotain helposti ajon aikana syötävää. Kuumalla ilmalla kylmälaukku on varteenotettava vaihtoehto, mikäli mukana on pilaantuvia juttuja. Ja juomatkin pysyy viileinä.

Kalut pakkiin

Autossa kantsii olla mukana riittävästi työkaluja, sillä koskaan ei tiedä mitä matkan varrella voi sattua. Nykyautojahan ei korjaa tavallinen kuolevainen, joten moottorin ropaamiseen ei kovin monen tarvitse varautua. Mutta renkaan vaihtoon tarvittavat vehkeet on syytä olla matkassa. Ja kirves ja saha, jos pitää raivata tieltä myrskyn kaatamia puita jossain Perähörkkölän pikkuteillä. Puukko on myös aika ehdoton, ja hyötyä voi olla myös lapiosta, monitoimityökalusta, otsalampusta, vahvasta narusta ja monesta muustakin. Käy läpi mahdolliset katastrofit ennen matkaa ja pyri varautumaan niihin etukäteen mahdollisimman hyvin.

Kantolaitteet

Automatkailija ei tarvitse kallista rinkkaa, kun istuvuutta, kestävyyttä ja ergonomiaa ei tarvitse sen suuremmin pähkäillä. Mikä tahansa tavaroiden painon kestävä laukku on hyvä. Varsinkin keikkalaukut on erinomaisia optioita. Toki jos yhdistät autoiluun vaeltamista, niin rinkka ja/tai päiväreppu ovat fiksuja valintoja retkeilyvarusteille.

Loput vehkeet reissun mukaan

Varusteita voi listata rajattomasti, mutta kaiken kattavaa listausta ei silti saa. Oleellista on suunnitella varusteluettelo omien mieltymysten ja tarpeiden mukaan ja jättää kaikki turha pois. Lyhyiltä autoreissuilta tuskin voi unohtua mitään korvaamatonta, mutta parin viikon matka halki Suomen vaatii enemmän suunnittelua. Vaihtovaatteet, hampiharja ja pyyhe nyt ainakin on hyvä ottaa mukaan aina yön yli kestäville reissuille.

Me esitellään tässä lopussa yksi automatkailija viikossa kolmen viikon ajan. Kullakin on erilaiset visiot siitä, miten reissussa pärjää. Kaikkia neuvoja ei kantsi ehkä ottaa kirjaimellisesti.

4x4 Country boy

Outlaw country soimaan, paras ruutupaita päälle, pickuppi alle ja on the road again! Nelivetoisella lava-autolla pääsee minne tahansa ja monesta paikasta pääsee vielä poiskin. Autoilun voi yhdistää patikointiin, metsästykseen ja kalastukseen kurjemmallakin kelillä, kun pickup ei ihan helpolla jää jumiin. Jos jää, niin tarvitaan traktoria. Mihin tahansa ei siis kannata eikä myöskään saa yrittää. Pysy siis pois syvistä vesistöistä, luontopoluilta ja ihmisten pihoilta ja kielletyistä laaksoista. Mutta ne kuppaiset ja kuoppaiset sivupolut ovat avolavamatkaajan valtateitä. Siellä sielu lepää ja sisäelimet saa kyytiä.

Mitä mukaan ei mahdu, se on turhaa. Matkatavaratetristä ei tarvitse liiemmälti pelata. Ottaa vaan mukaan sopivan määrän keikkalaukkuja. Jos väsyttää, lavalle mahtuu goisaamaan lavan pituudesta riippuen joko hyvin tai siedettävästi. Jos se ahdistaa, tavaratilaa piisaa vaikka mimmoiselle teltalle ja kesäkeittiölle.

Jos lähdet kunnon erämaateille jumalan selän taakse, kantsii varautua siihen, että jotain hajoaa. Ja on hyvä olla suunnitelmat selvillä sen varalle.

Jos ei erkane autosta kovin pitkälle, ei tarvitse liikoja tavaraakaan. Ja sitten kun elämä tien päällä väsyttää. Take me home, country roads!

Maailmanlopun matkaaja

Kesät kuumenee, säät ääripäistyy ja kulkutaudit jyllää. Haiskahtaa siltä, että lähtölaskenta on alkanut. Tämä ei ole enää lomaa vaan sotaa, jonka ensimmäinen sääntö on, että vain vahvimmat ja fiksuimmat selviävät. Siksi alla on lujaa laatua idästä ja mukana vain mitä bugout bagiin mahtuu. Loput voi keräillä matkan varrelta.

Asvalttisoturi pakkaa kevyesti, sillä matkaa ei varata kalenteriin, vaan liikkeelle lähdetään aina ennen kuin on liian myöhäistä. Ja selviytymisen kannalta oleelliset vehkeet pidetään uskollisen kulkuneuvon sisällä valmiina.

Missä ihmisiä, siellä vihollisia, joten pysyttele pois silmistä, pois tähtäimestä. Nuku syrjäisissä paikoissa autossa, valmiina lähtemään liikkeelle. Sääntö numero kaksi on, että nopeat zombit huonokuntoisen kulkijan nappaa. Pukeudu joustavasti ja käytä kenkiä, joilla liikkuu ketterästi ja pääsee alta pois vikkelästi. Koska maailmanlopussa ei ole ilmastointia, liikaa vaatteita ei kantsi armottomassa autiomaassa käyttää. Merinovilla on mahtavaa, kun kamppeita ei voi pestä enää tuoksusaippualla.

Kun maailma romahtaa, niin pyssyt tulevat mukaan peliin. Pidä huolta, että sulla on enemmän tulivoimaa kuin vihulaisilla ja riittävästi taskuja lippaille. Pieni reppu on ihan ehdoton juttu keräilyreissuille. Sääntö numero neljä on, että iso veitsi ratkaisee isot ongelmat. Entä sääntö numero kolme? Unohda se ja laadi omat sääntösi!

Pelkoo ja inhoo Lahes

Mä olin jossain Hollolan liepeillä, kun visiot kirkastuivat. Ei mitään hyttyshelvettiä jossain vitun skutsissa, vaan kaupunkiloma Suomen ainoassa ja oikeassa Sin Cityssä. Avoauto alle ja etsimään totuutta, joka on kuin helvetin iso… kiiluvasilmäinen sähköjänis taivaanäärelässä. Karvainen ja paskoo sun päälle, mikäli ennättää. Sekä syö sun astraaliporkkanat. Mulkku.

Entäs ne matkatavarat? Ehkä niitä on. Ehkä ei ole. Ainakaan ei paljoa ole. Kaupunkilomailija ei ole systeemin vanki, vaan matkustaa kevyesti. Vapaus mennä ja tulla miten huvittaa on kuin rommi ilman kolaa. Menee paremmin päähän. Siksi mukana on pelkkä pieni kassi välttämättömille kamoille ja vaatteet, jotka toksisen kameleontin lailla mukautuu ihan kaikkeen.

Avoautotrippailu on parasta aurinkoisella säällä. Silloin energiat virtaa Ley-linjojen mukaan just Lahen motaria pitkin. Ja niitä vastaan on turha tapella. Tuo ahnas peto ei nuku koskaan, ja onneksi se syö sähköistettyjä jäniksiä. Älä anna seikkailujen odottaa. Niiden suututtaminen ei ole viisasta.