Halloween

Halloween

Kekri tulee, pahat henget varokaa! Lokakuun lopussa on pimeää ja aika juhlia, mitä kuka nyt juhliikin (esim. Halloween-juhlat Sotimassa 2.11.). Näillä kamoilla saat valaistua naamasi altapäin pelotellaksesi muita, tai tarkistettua mikä siellä pimeällä sivukujalla kolahti, jos pissat meinaakin tulla omaan housuun.

Jos et ole ennen kaivertanut kurpitsaa lyhdyksi, kannattaa kokeilla! Hommaan ryhtyminen saattaa kuitenkin jännittää. Tuleeko siitä mitään? Seuraavilla ohjeilla pärjäät: Näytä koko ryhmäkuvaus

Kekri tulee, pahat henget varokaa! Lokakuun lopussa on pimeää ja aika juhlia, mitä kuka nyt juhliikin (esim. Halloween-juhlat Sotimassa 2.11.). Näillä kamoilla saat valaistua naamasi altapäin pelotellaksesi muita, tai tarkistettua mikä siellä pimeällä sivukujalla kolahti, jos pissat meinaakin tulla omaan housuun.

Jos et ole ennen kaivertanut kurpitsaa lyhdyksi, kannattaa kokeilla! Hommaan ryhtyminen saattaa kuitenkin jännittää. Tuleeko siitä mitään? Seuraavilla ohjeilla pärjäät:

Ensinnä tarvitset kurpitsan. Valkkaa sopivankokoinen: jos askartelet päähäsi sopivan naamarin, vaadittu koko on yllättävän iso! Lyhdyksi piisaa pienempikin. Kurpitsan vihreä tynkä on aika herkkä, joten älä nosta kurpitsaa siitä tai käännä kurpitsaa nurin sen päälle. Kurpitsan lisäksi tarvitset muutaman työkalun:

  • Hedelmäveitsi (ohuehko, kapea ja lyhyt terä)
  • Leveäkärkinen lusikka
  • Tussi
  • Kulho
  • Ämpäri
  • Kloriittia

Valmisteluksi riittää pöydän suojaaminen, tai jos askartelet keittiön työtasolla niin suotta siihenkään ryhtyä. Kädet kantsii toki pestä. Ensin kurpitsan päälle leikataan luukku. Veistä kannattaa käytellä aika pienessä kulmassa, jotta kansi ei hieman kutistuessaan solahda sen läpi. Sahausliike toimii parhaiten: tämän helpottamiseksi se ohutteräinen veitsikin on fiksu valinta. Luukun avaamisen jälkeen kurpitsan "aivot" kaavitaan ulos käsipelillä ja lusikalla.

Kurpitsan sisukset ja siemenet kannattaa säästää. Niistä saa tehtyä vaikka piirakkaa tai keittoa, ja paahdetut ja suolatut kurpitsansiemenet ovat oiva herkku.

Kun kurpitsa kansineen on kaavittu ja raaputeltu lusikalla sisältä puhtaaksi, on aika luonnostella kurpitsan kylkeen joku naama tai kuva. Käytä reippaasti vaan tussia, sen saa myöhemmin puhdistettua pois ja pieni suttuisuus lisää kurpitsalyhtysi luonnetta. Kirkkaimmaksi aiotut ja isot kohdat voi leikata veitsellä läpi asti, mutta kurpitsaa voi myös ohentaa raapimalla kuorta muutaman millin syvyydeltä. Esimerkiksi talttaruuvimeisseli tai pieni kuusiokoloavain on sopiva työkalu tähän.

Lopuksi viimeistelemäsi tuotos upotetaan ämpärilliseen vettä, johon on lisätty pieni kahvikupillinen (1 - 1,5 dl) kloriittia. Anna lillua yön yli. Näin kurpitsalyhty säilyy homehtumatta ja mätänemättä useampia päiviä, enimmillään kuitenkin viikon jälkeen alkaa näiden käyttöaika loppua.

Nykypäivänä lyhdyksi voi laittaa ladattavan taskulampun tai retkilyhdyn pienellä teholla tai vilkkumoodissa, jotta akku kestää pitkään.

Päähineen valmistaminen poikkeaa lähinnä siten, että kurpitsasta leikataankin pois alaosa, ja veitsi pidetään melkeinpä pystysuorassa. Varo hajottamasta kurpitsan tynkää ja ota huomioon, ettei ihmisen pää ole pyöreä: ei kannata leikata pyöreää aukkoakaan. Silmänreikien kohta kannattaa hakea vetämällä ontoksi kaiverrettu kurpitsa päähänsä, tökkäämällä itseään tussilla suunnilleen silmien kohdalle ja näivertämällä niihin aluksi pienet reiät: kun kurpitsan nyt pukee uudestaan, alkureikien kohdalla näkyy valoa ja voit varmistaa silmänreikien osumisen sopivaan kohtaan.

Onko tämä nyt sitten vaikeaa? Ei oikeastaan. Videon esittelijämme upotti veitsensä kurpitsaan ekaa kertaa ikinä vasta kameran jo käydessä.

Loading...