Sveitsiläinen Feldtelefon 50 -kenttäpuhelin, ylijäämä

Maailman puolueettomin kenttäpuhelin ajalta, jolloin yhteyksiä ei luotu svaippaamalla vaan veivaamalla. Erittäin kompakt oman aikansa kännykkä ilman addiktoivia ominaisuuksia. Toimintatakuutahan näille ei voi antaa, mutta jos toimii, niin toimii ainakin kunnolla. Mikäli pelkäät, että älypuhelimesi varastaa aivoaaltosi, tai isoveli valvoo elämääsi, niin näitä puheluita ei monitoroi pirukaan. Kenttätelefooneja liikkuu koko ajan vähemmän, joten iske kiinni vielä, kun voit.

Historian havinaa

Feldtelefon 50 (FTf 50) -kenttäpuhelimen kehitti Albiswerk Zürich AG, joka oli Siemensin sveitsiläinen tytäryhtiö. Aparaatti sai paljon vaikutteita amerikkalaisesta EE-8-kenttäpuhelimesta, joka on tuttu korkkareista. Numero 50 viittaa siihen, että tuotanto käynnistyi vuonna 1950. Puhelin oli käytössä Sveitsin puolustusvoimissa jonnekin 80-luvulle saakka. Sitä käytettiin myös Hollannissa nimellä Veldtelefoontoestel TA-3001.

Voisi kuvitella, että aika on ajanut kenttäpuhelinten ohi, mutta vielä mitä. Niitä näkee käytössä vielä tänä päivänäkin esimerkiksi Ukrainassa.

Ominaisuudet

FTf 50 on pakattu paksusta oliivinvihreästä puuvillakankaasta valmistettuun neliskulmaiseen kuljetuslodjuun, jossa on samasta jämäkästä materiaalista tehty olkahihna. Takana on vyölenkki, jonka avulla saat tästä ältsin näppärän hands free -mallin. Kangas on käsitelty jollain tökötillä vettähylkiväksi.

Solkisulkuisen kannen alta paljastuu itse puhelin, jossa on erillinen luuri. Luurin kuulokeosa ja mikrofoni ovat vaihdettavia, ja joissakin yksilöissä on varaosana jompi kumpi näistä, muttei kaikissa. Jos sun puhelimesta sellainen puuttuu, niin älä vaivu alakulon alhoon, sillä ei se varaosa vältsiin edes toimi. Ja osa varaosarasioista on hitsautunu sen verran tanakasti kiinni, että avaamiseen tarvittava suhteeton väkivalta saattaa viimeistään sinetöidä osan kohtalon. Toisaalta joskus voi onni potkaista epäonnea munille ja saat pelkkää priimaa.

Tää telefooni on erittäin kompakti, painoa vain 2,3 kg. Nykyajan höpöhöpöpuhelimiin tottuneesta se voi tuntua ahistavan paljolta, mutta aiemmat sukupolvet kantoivat näitä ilokseen verrattuna sen ajan muihin viestimiin.

Käyttö

Me ei voida luvata näille mitään toimintatakuuta, kun nää on vanhaa ylijäämää. Kenttäpuhelimet ei tosin ole mitään maailman monimutkaisimpia värkkejä, joten jos ei toimi, niin näppärä kaveri pystynee korjaamaan. Ainakin tää toimii erittäin hienona sisustuselementtinä ja kokoelman kruununjalokivenä.

Homman jujuna on yhdistää kaksi tämmöistä puhelinta toisiinsa kaapeleilla. Kun avaat kannen, näet kaksi ruuvattavaa potikkaa. Niitä vääntelemällä namiskojen alapuolelle avautuu kolot, joihin kaapelinpäät pujotetaan. Sit vaan ruuvaat ne kiinni ja sulla on oma yksityinen puhelinyhteys. Vehje toimii 1,5 V D-paristolla. Lodjun kyljessä on veivi, jolla linjan toisessa päässä olevaan puhelimeen soitetaan. Tarkempia ohjeita on netti pullollaan. Videoitakin löytyy jopa tästä mallista.

Jos saat tämän toimimaan, mahdollisuutesi ovat rajattomat. Perusta oma komentokeskus rantasaunaan ja pyydä päämajasta täydennystä virvokkeisiin, kun varastot alkavat kriittisesti huveta. Ja paranoidimmille tapauksille tässä on varmasti turvallinen yhteys. Et tarvitse kuin kaksi tämmöistä ja pari kilsaa parikaapelia, niin voit jakaa liikesalaisuudet huoletta ilman ylimääräisiä korvia.

Kunto

Käytettyä sveitsiläistä armeijaylijäämää. Ulkoinen habitus on ikään nähden erittäin hyvä. Toki käytön jälkiä on, mutta ne vain lisäävät näiden puhelinten rustiikkia charmia. Sisuksista ei ikävä kyllä voida sanoa mitään, koska me ei pystytä testaamaan näiden toimivuutta. Eli myydään keräilykäyttöön ja pellepelottomille.