Tuotteen hiilijalanjäljen laskentamenetelmä

Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa

Me ollaan vihdoin laskettu valtaosalle meidän omien tuotemerkkien tuotteista hiilijalanjäljet, eli paljonko kasvihuonekaasuja tuotteen valmistamisen myötä syntyy. Jäljet näkyy nyt verkkokaupan tuotesivuilla.

Tässä projektissa meitä on auttanut Compensate, joka on luonut laskentakaavat ja etsinyt meille uskottavat päästökertoimet. Compensaten työn on vielä varmistanut kolmas taho, ja laskenta on hoidettu alan yleisimmän strandardin, GHG-protokollan mukaan. Me on sovellettu laskentakaavaa meidän verkkokaupassa, jotta ei tarttis johonkin nenäliinan kulmaan näitä käsin laskeskella, vaan homma olisi mahdollisimman automaagista.

Laskennassa on käytetty materiaali- ja maakohtaisia yleistyksiä. Eli esimerkiksi tarkkoja tehtaiden kuluttamia kilowattitunteja ei ole lähdetty mittailemaan, vaan laskenta perustuu yleispäteviin, hyväksi todettuihin päästökertoimiin, jotka ovat niin sanotusti konservatiivisia elikkä varman päälle.

Rajaukset

Kyseessä on ympäristöjargonilla sanottuna cradle to gate -jalanjälki, eli mukaan on laskettu päästöt raaka-aineesta tehtaan portille.

Yksikkö

Meidän hiilijalanjäljet on muotoa CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti. Se sisältää hiilidioksidin lisäksi muutkin ilmastoa lämmittävät kaasut, kuten vaikka metaanin, mutta muunnettuna hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalin perusteella.

Harmaa merinohuppari

Laskennan toteutus

Alla esimerkki laskennan toteutuksesta, tuotteena Särmä merinohuppari.

  • Paino: 0,738 kg
  • Materiaalit: 78 % merinovilla, 19 % viskoosi, 3% elastaani
  • Alkuperä: kangas kudottu Liettuassa, tuote ommeltu Liettuassa
  • Materiaalikoostumuksen perusteella tuotteessa on 575,6 grammaa merinovillaa, 140,2 grammaa viskoosia ja 22,1 grammaa elastaania.

Tuotteen valmistus on jaettu kolmeen vaiheeseen: raaka-ainetuotanto, jalostus ja kokoonpano. Hupparin kohdalla tällaiset vaiheet vois olla esim. villalampaiden kasvatus ja kerintä sekä villan kehrääminen langaksi, kankaan kutominen ja ompelu vaatteeksi.

Kunkin materiaalin päästöt on siis jaettu eri valmistusvaiheiden mukaan kolmeen osaan, ja kaikkien vaiheiden päästöissä huomioidaan vielä kyseisten tuotantomaiden tyypillinen sähkön päästökerroin. Hupparin tapauksessa sekä kudonnan että ompeluvaiheen päästöihin käytetään Liettuan kerrointa.

Raaka-aineet tulevat vaihtelevasti mm. Saksasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Etelä-Afrikasta, mutta kaikki raaka-aineiden päästöt on laskettu oletuksella, että materiaali tulee Intiasta, sillä Intian päästökertoimet sähkölle ovat kaikista suurimmat. Tätä oletusta käytetään kaikissa tuotteissa, sillä raaka-aineen alkuperä ei välttämättä ole tiedossa.

Koska tuotteessa on myös vetoketjuja, ne on huomioitu laskelmassa lisäämällä vakiopäästö tällaisille metalliosille. Metallin määrää tuotteessa ei ole laskettu, vaan metallien päästö on lisätty keskimääräisenä arviona.

Lopputulemaksi saadaan 39,3 kg CO2e per merinohuppari.

Päästökertoimet

Materiaalit

Materiaaleilla on päästökerroin jokaiselle edellä mainitulle tuotantovaiheelle. Se kertoo, paljonko sontaa sauhuaa taivaalle per kilo tuotettua materiaalia. Eri vaiheiden päästökertoimet sisältävät vaaditun energian lisäksi arvion muusta kulutuksesta. Esmes ompeluvaiheessa mukaan on laskettu roskiin menevät leikkuujätteet. Lisäksi päästökertoimiin sisältyy arvio maiden sisäisestä liikenteestä, esim. kuljettaminen kehräämöltä värjäämöön jne.

Kierrätysmatskuille ja luomupuuvillalle ei oo vielä löytynyt meidän asiantuntijakumppanin mielestä luotettavaa dataa, ja sen takia me käytetään ihan tavallisten raaka-aineiden päästötietoja, jottei arvioitais mitään alakanttiin. Jos jollekin materiaalille ei ole tiedossa omaa päästökerrointa, me käytetään muiden materiaalien keskiarvoja sen mukaan, onko kyseessä synteettinen, eläinperäinen vai luonnonmateriaali. Me seurataan kuitenkin jatkuvasti asiantuntijakumppanimme kanssa alan kehittymistä ja pyritään päivittämään kertoimia aina tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Punaisen neulekankaan leikkaamista

Maakohtaiset päästökertoimet

Maakohtainen päästökerroin perustuu kunkin maan sähköntuotannon aiheuttamiin päästöihin. Edellä mainituista kolmesta vaiheesta jokaiselle on määritetty tuotekohtaisesti maa, jossa toiminto tapahtuu. Tieto perustuu valmistajilta saatuun dataan. Koska raaka-aineiden alkuperämaa on pitkälti pimennossa, tai niitä voi olla useita, homma on arvioitu huonoimman mahdollisen tilanteen, eli Intian päästökertoimien mukaan.

Koko/paino

Me ollaan käytetty eri kokojen mediaania tuotteiden painon määrittämiseksi. Näin ollen tuotteella on siis yks sama päästötieto, vaikka esim. kokojen S ja 3XL välillä onkin eroja todellisissa päästöissä.

Tämän tarkoitus ei ole kusettaa ostajaa ja sievistellä lukuja. Ensinnäkin, eri kokojen huomioiminen olisi tehnyt laskennan toteuttamisesta niin jäätävää, että sitä oli pakko yksinkertaistaa. Toisekseen, päästötietoja hyödynnetään ensisijaisesti koko tuotannon päästöjen laskemiseksi, ja tässä olennaista on suuruusluokka. Lisäksi me ei aina edes tiedetä eri kokojen välisiä painoeroja.

Mainittakoon vielä, että jos tuotteissa on joku pakkaus (esim. pahvilirpake), se on laskettu mukaan tuotteen painoon. Lisäksi meidän pakkausmateriaalit lasketaan erikseen osana yrityksen hiilijalanjälkeä.

Mitä laskennassa ei ole mukana?

Seuraavat jutut on jätetty pois laskuista.

  • Tekstiilien viimeistykset, kuten vaikka Bionic Finish -vedenkestävyyskäsittely tai PU-sively.
  • Tuotteen mukana tulevat pakkaukset; pakkausten paino on laskettu kuitenkin mukaan tuotteiden painoon.
  • Logistiikka ja lähetyksiin tarvittavat pakkausmateriaalit. Ne on laskettu osaksi yrityksen hiilijalanjälkeä, eikä näy osana tuotteen hiilijalanjälkeä. Mutta nää päästöt on siis jo kompensoitu.
1
Joulu-Pati, Bob the Christmas Bullet

Mistletoe
💋
Loading...