Kerrospukeutuminen

Jaa Facebookissa

Tämä kirjoitelma käsittelee kerrospukeutumista Suomen olosuhteissa ja ylläripylläri äärikaupallisesti Varustelekan vaatetusvalikoiman näkökulmasta.

Kerrospukeutuminen ei ole mikään taikatemppu, vaan yksinkertaisesti nimitys järkevälle pukeutumistavalle. Kerrospukeutuminen tarkoittaa juuri sitä, pukeudutaan useampiin vaatekerroksiin. Jokaisella kerroksella on oma tehtävänsä ja ne toimivat tehokkaasti yhdessä toistensa kanssa.

Ihmiskehosta tuntuu kivalta kun olosuhteet ovat mahdollisimman optimaaliset, ei ole liian kuuma eikä kylmä eikä varsinkaan märkä. Siksi kotisohvalla makoilu on aika mukavaa. Vaatetuksella näitä olosuhteita pyritään hallitsemaan myös ulkoilmassa ja huonossa säässä. Haastavissa aktiviteeteissa ja olosuhteissa on ehkä realistisempaa sanoa, että pyritään epämukavuuden minimoimiseen eikä mukavuuden maksimoimiseen. Varsinainen mukavuus voi olla näissä olosuhteissa utopiaa.

Mukavuuteen vaikuttaa käytännössä kolme asiaa:

sää
oma toiminta
pukeutuminen

Sää

	Kuiva, ei sada	Märkä, sataa
Lämmin 10-30°C	Mukava keli johon on helppo pukeutua, pahimmillaan tulee vähän kuuma.	Vähän hankalampi keli, liikkuessa saatta pärjätä ilman sadevaatteita, mutta paikallaan ollessa voi tulla aika kurjat oltavat.
Kolea 0-10°C	Mukava keli liikkumiseen kun ei tule kuuma, mutta taukoillessa kannattaa jo miettiä lisävaatteita.	Ehkäpä se kaikkein pahin mahdollinen, kylmyys ja märkyys ovat paha yhdistelmä erityisesti paikallaan ollessa. Tässä säässä tarvitaan sekä lämpimiä, että vedenpitäviä vaatteita.
Kylmä < 0°C	Näillä keleillä vesi pysyy aina jäätyneessä muodossaan eikä vedenpitäviä (=hiostavia) vaatteita yleensä tarvita. Kohtuullisen helppo sää pukeutumisen kannalta kunhan vaatetta ei ole liikaa liikkuessaan, mutta taukoiluun on varattu reilusti lisälämmikettä.

Oma toiminta

Eli mitä tehdään tai ollaan tekemättä.

Liike = lämpö. Tästä voidaan vielä mennä hienouksiin kuten eri aktiviteettitasoihin, mutta koska matalakin aktiviteettitaso (esim. kävely) tuottaa niin paljon enemmän lämpöä kuin paikallaan seisoskelu ei näiden tarkempi jako ole tässä asiayhteydessä tarkoituksenmukaista.

Liikkumattomuus = kylmä. Kun liike lakkaa niin lakkaa myös kehon lämmöntuotto. Lämpimällä tämä ei ole ongelma, mutta kovassa pakkasessa tämä voi johtaa kaikenlaisiin ikävyyksiin.

Sää ja oma toiminta muodostavat jo aika mielenkiintoisen ristiävien vaikutusten taulukon. Esimerkiksi lämpimällä säällä sateessa liikkuessa ei välttämättä tarvita vedenpitäviä sadevaatteita, ne saattaisivat hiostaa liikaa ja lämpötila ja kehon tuottama lämpö pitävät huolen siitä, ettei tule kylmä ja vaatteet jopa kuivuvat päälle sateen jälkeen.

Kylmällä säällä pelkkä liikekin merkitsee paljon. Reippaassa pakkasessakin voi pärjätä hyvin kevyillä kerroksilla kunhan liikkuu, erityisesti jos kantaa vähän raskaampaa varustusta.

Pukeutuminen

Aluskerros, base layer, next-to-skin layer

Olosuhteista ja lämpötiloista riippumatta aluskerros kannattaa koostaa kevyistä, hengittävistä ja kosteutta siirtävistä alusvaatteista. Lämpimällä säällä lyhythihaiset paidat ja lyhytlahkeiset alushousut ovat luonnollinen valinta, kylmemmällä säällä sitten pidemmät. Materiaaleina keinokuidut, merinovilla ja näiden sekoitteet ovat loistavia.

Aluskerrosta voisi luonnehtia "mikrosfääriksi", tämä ohut kerros toimii eristeenä ihon ja ulompien vaatekerrosten välissä ja takaa kaikissa olosuhteissa vähintään jonkinlaisen mukavuuden. Kosteutta siirtävä aluskerros kerää ja haihduttaa kehon tuottaman kosteuden eteenpäin ulompiin vaatekerroksiin, näin iholla säilyy vähintään jonkinasteinen kuiva, lämmin ja mukava tunne.

Esimerkkejä aluskerroksista:

Lämpimälle säälle Särmä TST L1 T-paita ja bokserit.
Kolealle ja kylmälle säälle Särmä TST L1 pitkähihainen aluspaita ja pitkät alushousut.

Välikerros tai kerrokset, mid-layer, insulation layer

Aluskerroksen päälle puetaan tilanteen niin vaatiessa yksi tai useampi välikerros. Välikerrosten tehtävä on eristää ja sitä kautta lämmittää. Nämä kerrokset eivät ole kosketuksissa ihoon, mutta eivät myöskään ulkoilmaan. Välikerrastoja on monenlaisia, tärkeimpänä on se, että materiaalit ovat hengittäviä ja kosteutta siirtäviä!

Välikerrokset kannattaa miettiä sään lisäksi oman aktiviteettitason mukaan. Kun liikutaan ja lämpötila on nollan paikkeilla tarvitaan enimmillään kevyttä välikerrastoa, esim. pitkiä kalsareita ja poolopaitaa. Jos taas samassa säässä oltaisiin paikallaan piktiä aikoja tarvittaisiin välikerroksiin jo jotain lämpimämpää.

Vanha nyrkkisääntö kylmälle säälle: "Pukeudu niin, että paikalla ollessa on vähän kylmä, silloin liikkuessa ei tule liian kuuma." Yksinkertaista ja totta, erityisen tärkeää tästä tekee se, että välikerrastojen lisääminen ja vähentäminen liikkuessa ja pysähtyessä on aikamoista puuhastelua, siksi kylmille keleille kannattaa varata erikseen taukovaatteet jotka puetaan nopeasti kaiken muun vaatetuksen päälle taukojen ajaksi.

Esimerkkejä välikerroksista:

Lämpimälle säälle ei mitään, ellei yöksi halua pukea jotain lisälämmikettä.
Kolealle ja kylmälle säälle Särmä TST L2 poolopaitaa ja väliasun housut ja/tai Särmä TST L3 tuulitakki.
Kylmälle säälle Särmä TST L2 poolopaita ja väliasun housut ja/tai Särmä TST L3 lämpötakki ja lämpöhousut.

Kuorikerros, shell layer, outer layer

Kuorikerros ei yksinomaan tarkoita Gore-Texiä tai vastaavaa kalvokuorivaatetusta, se on yksinkertaisesti vaatetuksesi uloin kerros, eli kuori. Useimmiten kyseessä on ns. tavalliset vaatteet, esim. ei-vettäpitävä maasto- tai retkeilypuku. Kuorikerros suojaa sen alla olevia kerroksia siltä mitä niitä ei ole tarkoitettu yksinään kestämään, tuuli, kosteus, kuluma jne. Tavanomaiset kevyet keinokuitusekoitekankaat ovat nopeasti kuivuvia ja hengittäviä, eli oivallisia kuorimateriaaleja.

Periaatteessa monikäyttöisin kuorikerros on aina kevyt ja vuoraamaton, mutta kovilla pakkasilla kuorikerros voi hyvinkin olla esim. toppapuku. Muista: mitä paremmin kuorikerros hengittää, sitä vähemmän se hiostaa ja sitä mukavampi siinä on olla ja elää.

Sadevaatteet jakavat mielipiteitä, pitääkö ne pukea tavallisen vaatetuksen päälle vai sen tilalle? Paikallaan ollessa sadevaatteet voi periaatteessa poikkeuksetta pukea tavallisen vaatetuksen päälle ilman mitään haittoja. Mutta liikkuessa tämmöinen lisätty hiostava vaatekerros voi olla hyvinkin ikävä, tällöin voidaan tavallinen takki ja housut vaihtaa vedenpitäviin vastineisiin jolloin hiostavuus vähenee ja jaksaminen kasvaa.

Esimerkkejä kuorikerroksista:

Lämpimälle ja kuivalle säälle Särmä TST L4 kenttätakki ja kenttähousut.
Lämpimälle/kolealle ja sateiselle säälle Särmä TST L6 Kuoritakki tai sadeviitta.
Kylmälle säälle Särmä TST L4 kenttätakki ja kenttähousut joiden alle kerrostaa riittävästi lämmintä.

Uloimmat lisäkerrokset

Nyt karataankin perinteisestä kolmiosaisesta kerrospukeutumisesta askeleen pidemmälle. Kylmällä säällä on tärkeää, että liikkeen loppuessa sitä lämmintä lisäeristettä puetaan nopeasti päälle. Mutta välikerrastojen vaihtaminen, poistaminen ja lisääminen voi olla saakelin hankalaa. Jos tauot ovat lyhyitä ei niiden ajaksi välttämättä kerkeä lisäämään lämpimiä välikerrastoja, ja jos kerkeää niin niitä ei sitten kerkeä venksalaamaan pois jos tulee kiire lähteä liikkeelle. Huoh!

Näissä olosuhteissa kannattaa harkita kaiken tavallisen vaatetuksen (ja mahd. varusteiden) päälle helposti puettavaa lisäkerrosta. Näiden vaatteiden tulee olla riittävän tilavia ja malliltaan helposti puettavia, esim. takkien tulee olla yli-isoja ja housuissa kannattaa olla lahkeet halkaisevat sivuvetoketjut. Tarpeen tullen nämä uloimmat kerrokset pitää myös pystyä riisumaan nopeasti.

Nämä ovat vain väliaikaisia. Varsinainen vaatetus (aluskerros, välikerros, kuorikerros) on se joka pysyy muuttumattomana aamusta iltaan, mutta lisäkerrokset lisätään ja riisutaan tilanteen niin vaatiessa. Kun puolet tauosta ei mene vaatteiden kanssa venkslaamiseen saadaan siitä lepoajasta paras mahdollinen hyöty irti.

Esimerkkejä lisäkerroksista:

Lämpimälle/kolealle ja sateiselle säälle Särmä TST L6 sadeanorakki ja -housut, Brittiläiset MVP-sadevaatteet tai sadeviitta. Nopeasti ja helposti puettava ja riisuttava sadekuorikerros liikkeeseen ja taukoiluun.
Kylmälle säälle Särmä TST L5 pakkastakki ja pakkashousut tai Särmä TST lämpöviitta.

Esimerkkitaulukko kerrospukeutumisesta

Taulukossa on esitetty sään, toiminnan ja pukeutumisen suhdetta periaatetasolla. Käytännössä kylmää sietävä henkilö tai herkästi paleleva vilukissa voivat poiketa näistä suuntaviivoista, ihmisiä kun on erilaisia.

	Kuiva, ei sada		Märkä, sataa vettä
	Korkea aktiivisuus Esim. tetsaamista ja sykkimistä	Matala aktiivisuus Esim. muutaman tunnin vartiovuoro poterossa	Korkea aktiivisuus Esim. tetsaamista ja sykkimistä	Matala aktiivisuus Esim. muutaman tunnin vartiovuoro poterossa
Lämmin 10-30°C	(T-paita), bokserit, maastopuku	T-paita, bokserit, maastopuku	T-paita, bokserit, maastopuku	T-paita, bokserit, maastopuku, sadevaatteet
Kolea 0-10°C	T-paita, bokserit, maastopuku	T-paita, bokserit, maastopuku ja tarvittaessa pitkähihainen aluspaita, pitkät alushousut, lämpökerros	T-paita, bokserit, maastopuku ja tarvittaessa sadevaatteet	T-paita, bokserit, maastopuku, sadevaatteet ja tarvittaessa pitkät alushousut, lämpökerros
Kylmä -40-0°C	Poolopaita, bokserit, maastopuku ja tarvittaessa pitkät alushousut, lämpökerros, pakkasvaatteet	Poolopaita, bokserit, pitkät alushousut, maastopuku ja tarvittaessa lämpökerros, pakkasvaatteet, lämpöviitta

Yhteenveto

Kun näiden kolmen ilmiön (sää, oma toiminta, pukeutuminen) yhteispeli ymmärretään on elämä mukavampaa. Helteellä tulee aina kuuma ja kovassa pakkasessa paleltaa, mutta fiksulla, tilanteenmukaisella pukeutumisella näitä ikäviä tuntemuksia voidaan minimoida. Ja mitä kivemmalta tuntuu sen paremmin jaksaa keskittyä siihen mitä siellä ulkona ollaan tekemässä!