Italialainen Mod. 75 "Roma" kenttätakki, vihreä, ylijäämä

Jos italialaisiin voi jossain asiassa luottaa, niin se on uniformujen suunnittelu erittäin muodikkaiksi tavalla, joka kestää aikaa. Tämä 70-luvun vihreä armeijatakki on tyypillinen lajinsa edustaja, jollaisia kaiken maailman disainerit kopioivat flirttaillessaan vähän militarismin kanssa.

Esercito Italiano Mod. 75 uniformu, jota kutsutaan myös nimellä "Roma", otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. Se korvasi ikääntyvän Mod. 1955 uniformun, mutta säilytti vihreän värin. Pitkin Eurooppaa esiintyi tällöin ajatus, että maastokuviot olivat liian aggressiivisia, toisesta maailmansodasta kun ei ollut vielä kovin pitkä aika.

Takki on aika kevyt, mutta selkäkappaleessa ja etupuolella on vuorikangas. Kyljet ja hihat ovat vuorittomat ja kainaloissa on sirkat, ettei tule liian hiki ja kuuma. Etupuoli suljetaan napeilla, jotka on peitetty listalla takertumisen estämiseksi.

Kauluksen saa nostettua pystyyn ja sen kääntöpuolelta löytyy kolme nappia irrotettavalle/käännettävälle tampille, jolla kauluksen saa edestä kiinni. Hihansuissa on kaksi nappia, säädön voi jättää myös auki hihojen käärimistä varten. Kyynärpään vahvike on vain toinen kerros takin peruskangasta, kääriminen ei siitä kärsi.

Kyljissä on joustavat kiristykset, jotka eivät ole säädettävät ja takki halaa vyötäröä tosi läheisyysriippuvaisella tavalla. Selkäpuolella on laskos alhaalla, jotta takki ei kinnaisi vähän lanteikkaammallakaan.

Neljä taskua

Jos menit hukkaamaan tetsarisi, takin taskuissa on pelastavia ominaisuuksia. Nepparit on röpelöisiä ja vakuuttavat tuntumallaan.

Rintataskut ovat melko kapeat ja korkeat (10 x 18 x 2,5 cm) ja suljetaan yhdellä nepparilla. Koko on kuin tehty yhdelle 5.56 30 kudin lippaalle - sattumaako? No tuskin.

Alemmat etutaskut ovat kooltaan 19 x 20 x 2,5 cm ja molemmista löytyy alhaalta avoin tilanjakaja. Jakaja pitää sopivasti kaksi 30 kudin lipasta tai vaikkapa puolen litran vesipullon pystyssä.

Kokotietoa

Takit on eurooppalaisia miesten kokoja, suluissa suositeltu käyttäjän pituus ja rinnanympärys. Nämä on oikeasti tehty myös eripituisille käyttäjille, mutta liian moni kokolappu oli kulunut tai poistettu, että lajittelusta olisi tullut yhtään mitään. Pienemmät koot ovat yleensä lyhyempiä, isommista koista saattaa löytyä vähän pidempiäkin.

Istuvuus on just sellainen kuin italialaiselta takilta sopiikin odottaa. Valkkaamalla suositellun koon saat puettua alle kesävaatteet ja mahdut vielä liikkumaan.

Materiaali ja hoito

Suurella todennäköisyydellä puuvillasekoitetta, mukana polyamidia tai polyesteriä. Lapuissa ei lue ja eri lähteissä on ristiriitaista tietoa. Konepesu kuumassa (50-60 astetta), ripusta kuivumaan.

Italialaista ylijäämää

Nämä ovat peräisin 30-40 vuoden takaa ja aiemmat käyttäjät olivat hikisiä italiaanoja, joiden suhtautuminen vaatteiden pesuun on välimerellisen rento. Tuollapäin maailmaa ei ole mikään vitsi, että nämä hommat ei suju jos ei ole mamma tekemässä. Takkien kunto on sinänsä ihan siisti ja ehjä, mutta varastointihaju on selvästi läsnä joten varaudu pesemään ja tuulettamaan huolella ennen käyttöä.