Etelä-Karjalan sotilasmarssi 2015: Partion Korpimiehet marssikertomus

Lauritsalan reserviläiset järjestivät 24.-25.4.2015 nyt jo kuudetta kertaa Etelä-Karjalan sotilasmarssitapahtuman Lappeenrannan alueella. Tapahtuma koostuu yksipäiväisestä 43 km pitkästä, 10 kg kantamuksella suoritettavasta maantiemarssisarjasta sekä haastavammasta kaksipäiväisestä maastomarssisarjasta. Maastomarssi-kilpailu suoritetaan kahden – neljän hengen joukkueissa. Partiot etenevät suunnistaen kartalla linnuntietä 43 km olevan matkan.

Reittivalinnoista riippuen matkat ovat aikaisempina vuosina olleet 60-78km. Checkpoint-pisteet, eli reittipisteet eivät ole ennakkoon tiedossa, vaan jokaiselta pisteeltä partiot saavat seuraavan  yhden tai kahden pisteen sijainnit. Reittipisteillä voi olla sotilastaito-aiheisia tehtäviä. Tehtävistä saatujen mahdollisten virhepisteiden perusteella partiot saavat suoritukseensa aikasakkoa. Kilpailun startti tapahtuu illalla ja partiot suorittavat etenemistä sekä tehtäviä yön aikana ja jatkavat niitä seuraavana päivänä. Aikaa reitin ja tehtävien suorittamiseen on maksimissaan 24 tuntia.

Partiomme KORPIMIEHET osallistui tänä vuonna kolmatta kertaa maastomarssille, hamuten kolmatta peräkkäistä voittoa. Tapahtuman haastavuus ja rempseä tekemisen meininki, erityisesti järjestävän yhdistyksen puolesta, ovat ehdottomasti olleet ne tärkeimmät asiat tapahtumassa ja saivat meidät osallistumaan tähän kilpailuun tänäkin vuonna.

Suomen vaativin sotilastaitokilpailu

Tapahtumaa on tituleerattu Suomen kovimmaksi avoimeksi sotilastaitokilpailuksi, eikä tämäkään vuosi tehnyt asiaan poikkeusta. Pelkästään viime vuonna maastomarssilla keskeyttäneiden määrä oli 40 %. Tapahtuma on tarkoituksella tehty erittäin haastavaksi, eikä kyseessä ole ns. jokamiehen kilpailu, jossa jokainen pääsisi maaliin asti.

Marssin suojelijaksi on joka vuosi pyydetty yhteiskuntamme vaikuttavia henkilöitä, kaupunginjohtajasta kenraaliin, tänä vuonna marssin suojelijaksi pyydettiin Radio Rockin aktiivista reserviläistä, Jone Nikulaa, joka otti tehtävän vastaan, ainoana ehtonaan, että saa itse osallistua marssille joukkueensa kanssa!

Maastomarssi alkaa

24.4.2015 klo 17:30 kaksihenkinen partiomme Korpimiehet, Kohonen & Lindeman saapui kilpailukeskukseen, Haapajärven kylätalolle Lappeenrantaan. Edessä oli partion ilmoittautuminen ja moottorimarssille valmistautuminen. Maastomarssille oli tänä vuonna otettu 15 joukkuetta, yhteensä noin 50 henkilöä. Klo 18:15 Partiot käskettiin nousemaan ajoneuvoon ja matka alkoi moottorimarssilla kohti Muukon ampumarataa.

Tehtävä 1. Tuliylläkkö

Ampumaradalla partiot suorittivat practical-tyylisen ammuntasuorituksen, ampuen kivääreillä ja pistooleilla ampuma-alueella sijanneita kohteita. Aikaa tähän suoritukseen oli 20 sekuntia. Kaksihenkisen partion liikuttelu metsässä on ehkä hieman helpompaa, mutta tähän suoritukseen nelihenkinen partio olisi ollut ideaali, koska kaikki partion jäsenet saivat suorittaa ammuntaa  samanaikaisesti. Osumia tuli mutta tiesimme jo tässä vaiheessa, että hien olisi taas virrattava siirtymistaipaleilla, jos mielisimme sijoittautua hyvin tässä kilpailussa. Myöhemmin selvisi, että tämä ammunta oli ollut partioiden tekemä tuliylläkkö takaa-ajavaa vihollispartiota kohden. Kisa oli alkanut!

Noin kello 20:00 kaikki partiot olivat suorittaneet ammunnat ja varsinainen marssiminen saisi alkaa. Marssin johtajan alkusanojen ja ohjeiden jälkeen partioille annettiin lähtölupa ja kaikki partiot ampaisivat metsään kohti ensimmäistä checkpoint-pistettä (CP1). Useat partiot rymistivät metsään helvetin kyytiä ja heti oli selvää, että partioiden taso oli taas viime vuodesta kohonnut, eikä menestyminen olisi yhdellekään partiolle selvää.

Jäimme heti kymmenien metrien päähän kärjestä, mutta erilainen alkureitin valinta vei meidät kärkipartioksi kilometrin päässä sijainneelle ensimmäiselle rastipisteelle, joka oli ns. kylmä rasti. Siitä suuntasimme kohti toista checkpointia, jossa saimme uuden reittipisteen.

Tehtävä 2. Kaasulinjan ylitys

Matka jatkui kolmospisteeltä, neljännelle, josta taas uusilla ohjeilla kohti viidettä rastia. Rastilla meitä odotti tehtävä: Seuraavalle checkpointille tuli edetä ylitse kaasulinjan, jossa oli odotettavissa vihollisen vastatoimintaa. Ilta oli juuri siirtymässä hämärtymispisteeseen mutta valitsimme taktiikaksemme mennä suoraan vihollisen vartioiman linjan lävitse, uhmaten myös kartalla näkyviä mahdollisia vaikeita maastonkohtia. Taktiikkamme onnistui ja pääsimme kaasulinjan ohi vihollisen huomaamatta. Vaikka kohtasimme reitillämme melkoista ryteikköä, saimme tällä riskillä kurottua etumatkaa seuraavaan partioon.

Matka jatkui taas seuraavien checkpointien kautta yli Saimaan kanavan. Tässä vaiheessa ilman lämpötila alkoi lähestyä nollaa ja erityisesti kosteikkojen kohdalla keli tuntui erittäin hyytävälle. Tämä aiheutti partiomme ensimmäiset vastoinkäymiset. Jalkojen kuumat lihakset alkoivat reagoimaan kylmään ilmaan, mikä ilmeni lihaskramppeina. Onneksi aikaisemman kokemuksen mukaan osasimme varautua tähän ja olimme pakanneet mukaan suolaa, jota nauttimalla saimme toistuvat krampit hellittämään.

Majoitus/huoltorasti

Checkpoint 7:lta saimme ohjeet pisteelle 8:n, jolla myöhemmin selvisi olevan majoittautumis/huoltorasti. Majoittautumisrastille saavuttuamme kello oli 23:50, jossa partioiden suoritusajat pysähtyivät koko huollon ajaksi. Matkaa tässä vaiheessa meillä oli kertynyt 20 kilometriä. Täydensimme vesivarantomme ja pystytimme laavun pakollista lepoa sekä huoltoa varten. Selvää oli, että joutuisimme viipymään pisteellä aamuyön viimeisille tunneille asti. Seuraava partio saapui rastille noin tunnin meidän jälkeemme ja viimeiset partiot kello viiden jälkeen.

Susi 1.

Noin kello 05:00, vielä viimeisten partioiden ollessa ensimmäisen päivän osuuksilla, meidät herätti vihollisen tuliylläkkö ja vartiomies tuli tekemään hälytyksen. Partiot irtaantuivat aikaisemmin annetulle SUSI1-pisteelle. Olimme ehtineet nukkumaan muutaman tunnin ja ennakoimaan lähtöä niin, että olimme purkaneet jo laavumme ja pakanneet rinkkamme. Silti lähtö tuli hieman yllättäen, koska edelleen partioita oli saapumatta huoltopisteelle, jossa olimme.

Partiot säntäsivät räväkästi kohti Susi1-pistettä. Mitään uupumisen merkkejä, eikä taistelutahdon hiipumista ollut havaittavissa. Kilpailun kärki saapui yhden aikaisesti pikamarssien Susi1-pisteelle, jossa partioita odotti kohteen tiedustelukäsky. Tuleva tiedustelu tulisi olemaan kilpailun tärkein tehtävä ja myös pisteytykseltään sen mukainen.

Kohteen tiedustelu

Partiot saivat käskyn tiedustella alue, jossa ilmatiedustelu oli havainnut vihollisen tukikohdan. Tehtävä oli kartoittaa vihollisen sijainti, sekä sotilaiden, aseistuksen ja kaluston määrä. Aikaa tähän tehtävään oli 05:00-07:15. Vihollisen alueelle saapumisen yhteydessä kävi ilmi, että tiedustelusta ei todellakaan tulisi helppo. Tukikohta sijaitsi metsäsaarekkeella, kummun kupeessa, ympärillään pääasiassa peltoa sekä hakkuuaukeaa. Tiedustelu-ajan lyhyyden takia päätimme kartoittaa alueen pohjoispuolen. Saadaksemme kunnon kuvan vihollisen laadusta, jouduimme ottamaan riskejä ja paljastumisemme oli lähellä. Tehtävän suorittamisen jälkeen jatkoimme seuraavalle checkpointille, jolta matka jatkui tiedustelutietojen purkamispisteelle.

Vesi loppuu

Seuraavana oli pitkä siirtyminen pisteelle checkpoint 12. Matkaa olimme tehneet tässä vaiheessa 40 kilometriä. Odotimme, että vuorossa olisi ollut vesitäydennyspiste. Saimme toimitsijoilta kuitenkin vain seuraavan reittipisteen. Tässä vaiheessa Lindemanin kahden litran vesirakko alkoi korisemaan tyhjyyttään. Muutama kilometri seuraavalle pisteelle, jolla jälleen odotimme täydennystä. Kuitenkin checkpoint 13 oli vain kylmä rasti, jossa meitä odotti ohjeet seuraavalle rastille. Onneksi Kohosen juomarakossa oli vielä noin puoli litraa nestettä ja vielä yli kolmen kilometrin siirtyminen hoitui juomalla yhdestä juomarakosta. Kilometrien paukuttaessa jo lähes 50 kilometriä, jatkuva nesteytys oli tärkeää.

Majuri Propellipään vapauttaminen

Kohteessa CP14 saimme vesitäydennyksen ja myös tehtävän suorittaa separatistien kaappaaman majuri Propellipään vapauttamisen. Tehtävään saimme paintball-aseet ja ohjeet tehtävän suorittamiseen. Vapautettava henkilö oli autiotalossa vihollisen kuulusteltavana. Tehtävänä oli partiona rynnäköidä ja suorittaa vihollisen eliminointi ja tuoda kohde ulos talosta elossa alle kahdessa minuutissa. Tehtävä oli meille selvä ja toimintamme sujui ilman ongelmia. Hienosti toteutettu toimintarasti, joka antoi meille taas lisää virtaa viimeisille kilometreille.

 

Pikamarssi

Seuraavan pitkän siirtymisen jälkeen meitä odotti pikamarssi kohti kilpailukeskusta, Haapajärven kylätaloa. Pikamarssin aika tulisi kertaantumaan kolminkertaisena loppuaikaan. Edessä olisi siis viimeiset 1,5 kilometriä kieli vyön alla juosten. Loppusuora ja maaliin! Suorituksemme yhteismatkaksi kertyi 60km ja marssiajaksi vajaat 13 tuntia.

Maalissa saimme odotella noin tunnin seuraavaa partiota ja kerkesimme huoltamaan itsemme. Jouduimme kuitenkin jännittämään lopputuloksia, kunnes tehtävien pisteidenlasku oli suoritettu. Voitto ratkesi ja partiomme vei kolmannen mestaruuden.

Loppusanat

Hieno tapahtuma ja kilpailu jälleen kerran! Iso kiitos jälleen kerran tapahtuman järjestäneille Lauritsalan reserviläisille! On hienoa, kuinka pieni reserviläisyhdistys saa näin loistavan, vaativan ja lämminhenkisen tapahtuman aikaiseksi puhtaasti vapaaehtoistyöllä. Erityisesti kiitosta meiltä saavat rasteilla vuosi toisensa jälkeen hyvällä asenteella kaikkia partioita tsempanneet toimitsijat!

Tänä vuonna kilpailun taso oli erittäin kova. Kilpailun joutui keskeyttämään kolme partiota. Mukana marssilla oli erittäin kokeneita harrastajia, kansainvälisten sotilastaitokilpailujen voittajia sekä ensikertalaisia. Hatun nosto kaikille partioille, jotka osallistuivat kilpailuun! Mielestämme voimme oikeutetusti kutsua tätä tapahtumaa yhdeksi Suomen vaativimmista, ellei vaativimmaksi avoimeksi sotilastaitokilpailuksi, ainakin siihen hetkeen asti, kunnes joku partiomme voittaa.

Haluamme myös erityisesti mainita Jone Nikulan ja Radio Rockin partion suorituksen. Heiltä kova näyttö suomalaisen miehen sisusta! Vaikka ylimääräisiä kilometrejä heille kertyi rutkasti ja lähes kaikki marssiaika tuli käytettyä, he eivät luovuttaneet vaan suoriutuivat maaliin asti. Rock Out!

Ensi vuonna taas nähdään!

Terveisin,
Partio Korpimiehet, Kohonen ja Lindeman

Korpimiesten Tsemppi-video muille joukkueille ennen kilpailua

Toivottavasti tapahtuman ja partiomme hyvä meininki paistaa siitä läpi. Pilke silmäkulmassa loppuun asti!

Varustearviot sotilasmarssilla käytetyistä tavaroista

Sattuneesta syystä partiomme käytti Etelä-Karjalan Sotilasmarssilla 2015 useita Varustelekasta hankittuja varusteista ja vaatteita. Alla muutama arvostelu niistä:

BW taisteluhanskat, Flecktarn, käytetyt

"Istuu käteen kuin hanska" sanonta osuu tähän vaatekappaleeseen kuin nyrkki silmään. Hanskat ovat olleet käytössä jo vuosia. Marssilla totta kai ne olivat jälleen mukana. Hyvin istuvina näillä hanskoilla pystyy myös tekemäänkin jotain, toisin kuin monilla muilla alansa kapistuksilla. Hanskat ovat erittäin kestävää kamaa. Nuotiohommissa ovat altistuneet liekeille ja kekäleille ilman vaurioita.
- Kohonen ja Lindeman

Mil-Tec välikerrasto, fleece, pyöreällä kauluksella, musta

Alusasu hommattiin varta vasten Etelä-Karjalan Sotilasmarssia 2015 varten. Huhtikuun kylmät yöt vaativat lämmintä alusasua, jotta unenpäästä saisi kiinni. Fleece eristi hyvin kylmyyden ja toimi erinomaisesti leiriolosuhteissa. Kovassa menossa kevyet ja toimivat tuotteet ovat tärkeitä, sitä tämä tuote todellakin on ja vieläpä pilkka-hinnalla! Itse 183cm pitkänä ja suhteellisen iso kokoisena kokotaulukko mietitytti, ottaisiko XL- vaiko 2XL-koon? Päädyin pienempään, mikä oli oikea valinta. Asussa on tilaa, eikä hihatkaan jää lyhyeksi.
- Kohonen

BW kenttäpusero, Flecktarn, käytetty

Alias kahden euron takki. Takki joka päihittää Hagflössit ja muut tekniset asusteet mennen tullen. Takki on ohutta puuvillakangasta toimivalla flectarn-kuviolla, mikä on ehkä toimivin kuvio ainakin Etelä-Karjalan metsämaastossa. Kalvotetut takit kyllä suojaa viimalta ja sateelta mutta kuivissa oloissa reppu selässä vaeltaessa ne hiostavat itsensä märäksi sisältä. Tämä kapistus kuivuu yhtä nopeasti kuin kastuukin. On kevyt päällä ja jos lämmikettä haluaa, voi vaikka lisätä ohuen fleecen alle. Varuste on ehkä tärkein partion Korpimiehet käyttämistä varusteista Etelä-Karjalan Sotilasmarssilla ja muillakin vaelluksilla. Hinnasta nyt ei tarvitse edes mainita. -Kohonen

Brittiläinen Undergarment, Body Armour, käytetty

Toista kertaa hyväksi todettuna käytössä Etelä-Karjalan sotilasmarssilla. Paita ei tunnu hiostavalta kuten monet tekniset paidat. Paita on erittäin miellyttävä päällä. Paidassa ei ole hiertäviä saumoja, joten se toimii myös rinkan- tai repunkantohommissa. Paras tekninen t-paita, jota olen käyttänyt. Paita ei myöskään haise toisin kuin useat tekniset paidat vaikka sen läpi on kulkenut elinkaarensa aikana kymmeniä litroja hikeä. -Lindeman Saman paidan vihreä versio oli itselläni päällä, EK-Maastomarssin toisena päivänä, ihan siksi vaan, jotta meidät erottaisi toisistamme Lindemanin kanssa. Kyseessä on todellakin toimiva paita! Paidassa on mukava hiertämätön kerros ihoa vasten ja ulospäin pientä verkkokudosta oleva kerros, joka saa paidan kuivumaan hetkessä. Kaksi-osainen rakenne, ei todellakaan tarkoita tällä kertaa, että paita olisi paksu. Päällä se tuntuu aivan normaalilta urheilupaidalta ja tosiaan, se ei ala haisemaan hielle toisin, kuin kalliimpien valmistajien hienot urheilupaidat. -Kohonen

Mil-Tec rinkan sadesuoja, Flecktarn

Toimiva tuote! Ollut monessa reissussa mukana. Todella (vedenkin) kestävää rip-stop kangasta, joka suojaa hyvin sateelta. Medium koko on sopiva pienempiin rinkkoihin, mutta pitkälle vaellukselle isompaan rinkkaan suosittelen ison koon suojusta. Suojassa on hyvät nauhat rinkkaan kiinnittämistä varten ja kuminauhakiristys suojan tiukkaamiseksi. Tämä on ehdoton kapistus mille tahansa vaellukselle. Vaikka oma suojus on ollut kovassa käytössä, ei käytön jälkiä juurikaan näy, eikä reikiä ole ilmaantunut. -Kohonen

Särmä merinosukat

Sukat hankittiin Etelä-Karjalan Sotilasmarssi 2015 -kilpailua varten. Jo ensimmäisellä kilometrillä kenkä hörppäsi vettä. Sukka kuivui kuitenkin gore tex-kengässä pian. Varasukat jäivät tarpeettomiksi, sillä näillä pärjäsi koko reilun 60 kilometrin marssin. Pari päivää marssin jälkeen, ryhdyin pyykkihuoltoon. Pari päivää repussa auton takakontissa kypsyneet sukat joutuivat hajutestiin. Eivät haisseet. Pesin ne silti. Merkittävää kutistumista ei tapahtunut. Nämä ovat Ihmeen hyvät sukat. -Lindeman

Kirjoittajat

Artikkelin tekijät eivät ole varustelekalaisia, eikä heidän mielipiteensä tai kommenttinsa ole missään yhteydessä Varustelekaan.