Sata retkeä vuoden 2019 aikana, osa 1/3

Moi, me ollaan Essi ja Tero! Asutaan ja työskennellään pääkaupunkiseudulla sekä seikkaillaan paljon luonnossa. Me huomattiin, että töiden jälkeen sitä helposti unohtuu sohvan pohjalle Netflixiä tuijottamaan. Tästä johtuen vuoden 2019 alussa haluttiin haastaa itsemme tekemään 100 retkeä vuoden aikana ja pitämään siitä “päiväkirjaa” Instagramissa. Meillä oli tarkoituksena viettää enemmän aikaa luonnossa ja kehittää meidän erätaitoja telkkarin tuijottamisen sijaan.

Kesät sekä talvet painettiin menemään.

Retken määritelmäksi jotkut viisaat ovat sanoneet, että “Retkeily on ennen muuta mielentila”. Sitähän se on, mutta jos asiaa miettii tarkemmin, niin meille retkelle lähteminen tarkoittaa ennakkoon suunniteltuun luontokohteeseen menemistä, siellä seikkailua ja luonnon havainnointia. Eväitä voi olla, tai sitten ei. Joskus ollaan reissussa viikko, toisella kertaa yön yli, kun taas välillä retki kestää vain tunnin. Joskus kerätään marjoja tai sieniä, joskus tiiraillaan lintuja. Toisinaan mukaan tulee riippumatto ja otetaan torkut tai lekotellaan kalliolla ja käydään uimassa.

Lohjajärven rannalta.

Nuuksio, helppo lähialueen kohde.

Ruoanlaittoa Seitsemisellä.

Motivaatiosta

Kun miettii tavoitteita töissä tai henkilökohtaisessa elämässä, niiden on hyvä olla kiinnostavia ja motivoivia. Tavoite ei saa olla liian helppo, mutta sen pitää kuitenkin olla realistinen. Sata retkeä vuoden aikana kuulosti meidän korvaan juuri sellaiselta.

Suunnitelma rakennettiin sen ympärille, että tehdään vähintään pari retkeä viikossa, jolloin jää vielä pikkaisen varaa muutoksille. Lomat oli tarkoitus pyhittää pidemmille vaellusreissuille, jotka laskettiin myös retkiksi. Sovittiin yhteistuumin, että jokainen vaelluspäivä vastaa yhtä retkeä. Kaikki seikkailut tuli tehdä siten, että ollaan molemmat messissä, ollaanhan tässä kuitenkin myös parisuhdetta ylläpitämässä. Tämän päälle sai tietty retkeillä mielin määrin yksin tai kavereiden kanssa, mutta niitä ei laskettu tähän pottiin, ja näitäkin reissuja kertyi reilusti vuoden aikana.

Yöllisiä nuotiohommia kavereiden kanssa.

Retkiä haluttiin sijoittaa myös työpäivien yhteyteen pelkkien viikonloppujen lisäksi. Työviikot tuntuvat lyhyemmiltä, kun menee työpäivää ennen tai sen jälkeen luontoon. Aamupalaa tai päivällistä metsässä ei voita mikään! Ennakointia retkeily useimmiten pikkasen vaatii, mutta ei mahdottomasti. Vaikka päivässä olis ollu kurjia hetkiä tai olo olis tosi väsynyt, niin mieli kummasti kirkastuu, kun keho saa liikettä ja raikasta ilmaa. Retkeillessä voi hyödyntää myös villiyrttejä, marjoja ja sieniä.

Nuotiolla paahdettua leipää ja hernekeittoa.

Suppilovahveroita.

Karpaloita.

Valmistautuminen seikkailuun

Ollaan liikuttu luonnossa enemmän tai vähemmän koko ikämme ja yhdessä retkeilyä on tullut tehtyä joka vuosi jo kuudentoista vuoden ajan. Perinteeksi on viimeisen viiden vuoden aikana muodostunut myös yksi pidempi vaellus kerran vuodessa. Tästä johtuen varusteet olivatkin jo aika hyvin jiirissä, eikä mitään suurempia hankintoja tarvinnut tehdä tätä seikkailuntäyteistä vuotta varten.

Ajatuksena on kuitenkin ollut, että varusteet valitaan aina reissun mukaan. Mikä on reissun tavoite, paljonko aikaa on käytettävissä, miten pitkät siirtymät, miten vaativa maasto? Varsinkin pidemmällä reissulla nämä kysymykset on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Päiväreissulle voi lähteä huolettomammin vaikka suoraan töistä farkut jalassa ja eväsreppu selässä. Meille tuli vuoden urakan aikana paljon harjoitusta pakkauksen ja varusteiden valinnan suhteen, kun seikkailuja oli kaikissa säissä ja kaikissa vuodenajoissa.

Varusteista

Jos retkeily ei ole etukäteen tuttua hommaa, niin yleensä tarpeet selkeytyy viimeistään muutaman reissun jälkeen. Pärjäätkö jo sulta ennestään löytyvillä kengillä ja vaatteilla vai pitääkö jotain hankkia? Netti on myös pullollaan erilaisia pakkauslistoja. Aiemmasta reissustamme kertovan jutun lopusta löytyy pakkauslista mitä käytettiin vaelluksella pari vuotta sitten.

Mitä enempi kokemusta retkeilystä kertyy, sen paremmin osaat pakata ja tunnet, miten sun keho toimii ja mikä toimii sulle parhaiten. Onko makuupussissa öisin kylmä tai kuuma, kuinka lämpimät taukovaatteet tarvitset, kastuuko paita ja sukat kevyessäkin vauhdissa niin, että ne pitää vaihtaa kesken päivän? Nämä kaikki oppii retkeilemällä.

Laavulla.

Yläpuolen kuvassa olevalle laavulle me pakattiin mukaan omat puut. Jos puuhuollosta ei ole varmuutta, niin tapana on ollut pakata mukaan muutama klapi.

Valitse varusteet sään ja vuodenajan mukaan.

Jalkineista

Kengät kantsii valita käyttötarkoituksen mukaan. Muutaman kilometrin pitkospuille käy melkeinpä mitkä jalkineet vaan, mutta kun puskassa vietetty aika ja välimatkat pitenee, eikä maastokaan ole helppoa polkua, niin tarvitaan oikeanlaiset kengät. Kengät, jotka toimii hyvin kaupungissa ei vältsiin sovellu Vätsärin erämaan kivikoihin. Kengät ovat varusteista tärkeimmät ja niihin kantsii panostaa. Hyvät kengät suojaa ja pitää jalat kuivina ja toimintakunnossa seuraavallekin reissupäivälle.

Huolla kengät jokaisen pidemmän reissun jälkeen, että ne pysyy kunnossa pitkään. Putsaus, kuivaus ja lankkia tai vahaa pintaan. Sukat meillä on merinosekoitetta ihan päivittäisessä käytössäkin. Pidemmillä kävelymatkoilla tuplasukat kannattaa ottaa käyttöön, eli ohuempi liner-sukka alle ja paksumpi sukka päälle. Myös kahdet merinosukat päällekkäin toimii, mikäli kengässä on riittävästi tilaa.

Vaatteista

Meidän seikkailuilla harrastetaan liikunnan intensiteetin ja sään mukaista kerrospukeutumista. Kaikki alkaa alusvaatteista. Niiden on oltava istuvat ja mukavat päällä sekä riittävän lämpöiset vallitsevaan keliin. Merinovilla antaa paljon anteeksi, varsinkin jos olet hikoilevaa sorttia, jolla paita kastuu pelkästä rinkan kantamisen ajattelusta. Välikerroksena merinohuppari on ollut kovassa käytössä jo vuosia. Kylmemmillä keleillä mukaan astuu myös paksumpi villapaita.

Meidän päältä löytyy lähes aina puuvillasta tai puuvillasekoitteesta tehdyt tuulenpitävät takit ja housut, jotka kuitenkin hengittävät hyvin. Takeissa me arvostetaan hihojen, helman ja kauluksen säädettävyyttä ja kiristyksiä sekä tuuletusaukkoja kainaloissa. Näillä on suuri vaikutus lämmönsäätelyyn. Luukut kiinni jos on kylmä ja auki, jos on kuuma. Housuissa tärkeintä on liikkuvuus. Pöksyt ei saa kiristää kävellessä tai kyykkiessä, ja hyvänkokoisia taskuja tulee olla riittävästi. Bonuspisteitä tulee, jos polviin saa pehmusteet.

Jotkut tykkää pitää kalvovaatteita retkeillessä koko ajan päällä. Meille sadevaatteet on useimmiten pakattu erikseen, ja ne vedetään niskaan vasta, kun vettä ropisee. Yleensä repusta löytyy hupullinen kalvotakki ja housut, jotka voi vetää alla olevien kamojen päälle.

Muista aina hattu. AINA. Se suojaa ötököiltä, auringolta, tuulelta, jossain määrin sateeltakin ja pään kautta lämpö pääsee helposti karkuun. Sen lisäksi meillä kulkee mukana lähes aina putkikauluri tai kypärähuppu. Vanhat eräjermut usein sanoo, että jos varpaita palelee, niin laita hattu päähän. Ohje todistetusti toimii!

Anorakki yllään voi vaikka kaataa kahvia.

Anorakki pitää tuulta ja siitä löytyy hyvät tuuletusmahdollisuudet. Alle laitetaan välikerroksia lämpötilan ja liikunnan määrän perusteella.

Pakkaamisesta

Retkeilyharrastuksen alussa monet pakkaa reilusti enemmän tavaraa mukaan kuin mitä oikeasti tarvitsee. Kun reissun jälkeen purat kamoja ja huollat ne valmiiksi seuraavalle seikkailulle, niin muistele, mitä tuli käytettyä ja mitkä oli mukana turhaan. Näin ollen sulle kehittyy pikkuhiljaa hyvä pakkauslista.

Tässä lyhyesti miten meillä tavaroiden määrä kasvaa reissun keston mukaan:

• Lyhyt parin tunnin retki
• säänmukaiset ulkoiluvaatteet
• Päiväreissu
• eväät ja ruoanlaittovälineet
• Varusteet vaihtelevaan säähän: kylmä/kuuma/sade
• Yhden yön reissu
• yöpymiskamat: makuupussi/alusta/teltta/laavu/riippumatto
• mahdolliset vaihtovaatteet ja välikerrokset, esim. ekstrasukat tai aluspaita
• henkilökohtaiset tarvikkeet
• Viikonlopun vaellus
• enemmän ruokaa
• laajempi ensiapupakkaus
• korjausvälineet: narua, teippiä, irtohihnoja ja ompelusetti
• suunnistusvälineet: kartta, kompassi, GPS, jne.
• Viikon mittainen vaellus tai pidempi
• enemmän ja kevyempää ruokaa
• enemmän vaihtovaatteita

Meillä on ollut tapana ottaa matkaan myös mukavuustekijöitä, eli ei olla siinä mielessä ultra light -retkeilijöitä. Vanha sanonta tähän liittyen onkin, että mitä mukavampaa polulla, sitä epämukavampaa leirissä ja toisin päin. Meillä roikkuu usein mukana vanha valurautapannu. Onhan se painava, mutta hitto kun sillä on kiva ja helppo kokkailla. Myös paristoilla toimivat valoketjut tuovat kivasti tunnelmaa telttaan, eikä ne paina paljoa!

Kantsii kelata asiaa siltä kantilta, että onko tälle retkelle tärkeämpää siirtyä pitkiä matkoja nopeasti vai viettää aikaa leirissä kaikessa rauhassa. Näistä on myös hyvä sopia etukäteen kaikkien seikkailijoiden kesken, niin on yhteinen näkemys reissusta.

Valoketju toiminnassa.

Ainakin osalle reissuista kannattaa pakata mukaan myös hyvää seuraa eli ystäviä. Muistakaa tsekata yhdessä, ettei jokainen kanna mukanaan samoja ryhmäkohtaisia varusteita kuten keittimiä, skramoja jne. Ylimääräistä kannettavaa kertyy helposti, ja harvemmin on tarvetta käyttää neljää keitintä samanaikaisesti tai kantaa neljää litraa polttoainetta.

Samaan aikaa on kuitenkin hyvä muistaa vanha sanonta “two is one, one is none” varsinkin pidemmillä reissuilla. Jos reissusi onnistuminen on kiinni jostain tavarasta, jota on helppo kantaa yhden sijaan kaksi kappaletta, molemmat kannattaa ottaa mukaan. Esimerkiksi useammalla tyypillä on hyvä olla kartta ja kompassi tai yksin liikkuessa itsellä kahdet tulentekovälineet, toiset repussa ja toiset taskussa.

Seuraavassa osassa kohdataan tosi kauniita ja vaihtelevia maisemia sekä kokemuksia eri puolilla Suomea. Käsitellään vastoinkäymisiäkin.