Makuualustan valinta

Makuualusta eristää nukkujaa maasta hohkaavalta kylmältä ja tarjoaa riittävän mukavan pedin, että nukkuminen onnistuu kelillä millä hyvänsä. Oikean makuualustan valinta on käytännössä yhtä tärkeää kuin makuupussinkin. Jos makuualustat ei ole sulle vielä hirveän tuttuja, tää artikkeli auttaa.

Kun mietit makuualustan hankkimista, määrittele ensin, millaiseen käyttöön alusta tulee. Joku alusta saattaa nimittäin olla aivan erinomainen kesällä, mutta talvella sitten umpisurkea ja niin edespäin. Alla oleellisimmat kysymykset ennen makuualustakauppaan lähtemistä:

• Millaisessa ympäristössä aiot nukkua?
• Käytätkö alustaa ympäri vuoden vai esimerkiksi pelkästään kesäisin?
• Oletko kooltasi hobitti, vuorenpeikko vai jotain siltä väliltä?
• Kuinka mukava alustan pitää olla?
• Miten kevyt ja pieneen tilaan pakkautuva makuualustan tulee olla?
• Millainen budjetti sinulla on?

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja paras makuualusta on aina kompromissi, mutta sellainen, jossa painottuvat sinulle tärkeimmät ominaisuudet. Kun kaikki turhat on karsittu ja sinulla on jäljellä enää ominaisuuksiltaan suurin piirtein sopivat makuualustat, vertailu helpottuu.

Makuualustan tyyppi

Modernilla retkeilijällä on käytännössä kaksi vaihtoehtoista makuualustatyyppiä: solumuovimakuualusta ja ilmatäytteinen makuualusta. Se kumman valitset riippuu maastosta, vuodenajasta, pakkaustavasta, mukavuudenhalusta, budjetista ja henkilökohtaisesta mieltymyksestä. Monet käyttävät myös molempia samanaikaisesti.

Solumuovimakuualusta

Solumuovinen makuualusta on varmaan moderneista makuualustoista se perinteisin, yleisin ja halvin. Ne ovat myös erittäin kestäviä. Solumuoviretkipatja ei räjähdä kiviin, oksiin tai Slayer-keikan rekvisiittaan, joten sen voi sijoittaa melko huolettomasti maastoon kuin maastoon, ja se on heti käyttövalmis. Se tarjoaa myös parempaa eristävyyttä kylmältä kuin perusmallin ilmatäytteiset makuualustat.

Huonona puolena sitten se, että solumuovialusta ei ole erityisen mukava. Mukavuus on sitä parempi mitä paksumpi alusta on, mutta tolkuttoman paksuja näistä ei saa, kun rullattavuus ja kuljetettavuus alkavat nopeasti tökkiä. Alle sentin alusta sopii todennäköisesti lähinnä fakiireille. Iäkkäille retkeilijöille, prinsessoille sukupuoleen katsomatta ja selkävaivaisille pelkkää solumuovialustaa ei voi suositella varsinkaan kovassa maastossa ja pitemmällä reissulla. Solumuoviset makuualustat ovat myös aika paljon tilaa vieviä, mutta yleensä onneksi varsin kevyitä.

Solumuovimakuualustoja on kahta päätyyppiä. Rullattavia sileitä perinteisiä retkipatjoja ja sitten kehittyneempiä vohvelikuvioituja haitarimallisia. Vohvelimallin alustan aaltoileva kennorakenne keventää painoa. Lisäksi se muodostaa nukkujan ja patjan väliin ilmataskuja, jotka toimivat lämmöneristeenä. Tällainen makuualusta on siis kevyempi kantaa ja lämpimämpi, mutta samalla myös yleensä pikkuisen kalliimpi. Nämä on yleensä myös suht ohuita, joten mukavia ainoastaan kolmen promillen kännissä.

Kuvassa vasemmalta Kaira XL, Therm-A-Rest RidgeRest Classic, Therm-A-Rest Z Lite ja Savotta SA makuualusta.

Sitten on vielä rullattavia kennorakenteisia sekä luovia ratkaisuja, kuten BW makuualusta ja Suomen armeijan makuualusta, jotka molemmat menevät solumuovisiin alustoihin, mutta omalla persoonallisella tavallaan.

Ilmatäytteinen makuualusta

Ilmalla täytettävä makuualusta muistuttaa perinteistä ilmapatjaa, mutta se on vaan yleensä ohuempi, kevyempi ja pienempään tilaan pakkautuva. Ilmatäytteiset makuualustat ovat solumuovisia mukavampia, ja ne saa pakattua pienempään tilaan. Miinuksena sitten korkeampi hinta sekä huonompi lämmöneristyskyky (poislukien talvimallit) ja kestävyys. Makuupaikan valintaan on kiinnitettävä huomiota ja poistettava alta kaikki risut ja männynkävyt, jotka voivat puhkoa alustan. Erityisen varovainen saa olla Ultralight-mallien kanssa. Eristys- ja kesto-ongelman voi kuitenkin eliminoida tehokkaasti laittamalla alle solumuovisen makuualustan.

Ilmatäytteisiä alustoja on vielä kahta tyyppiä, itsestään täyttyviä sekä sellaisia, jotka pitää itse täyttää puhkumalla tai pumppaamalla. Molemmat toimivat oikein hyvin, kyse on lähinnä siitä, mistä tykkää. Itsestään täyttyvän huonona puolena on, ettei se yleensä täyty aivan kokonaan. Ja kun haluat tyhjentää sen, niin se pitää tehdä aktiivisesti ja ripeästi, koska muuten se taas täyttää itsensä. Mut eipä sit tartte puhkua yhtä paljon kuin täysin manuaalista mallia. Omin keuhkoin puhallettaessa pussin sisälle menee myös aina kosteutta, mikä huonontaa talvella eristävyyttä. Talvella pumppu on pop.

Ilmatäytteisiä makuualustoja on itsestään täyttyviä, puhallettavia ja sisäänrakennetulla pumpulla varustettuja kuten Snugpak BCO Air Mat.

Perinteiset makuualustat

Tämä menee vähän ohi modernin retkeilijän maailmasta, mutta koska meitä perinne-eräilijöitäkin löytyy, mainitaan myös muutama historiallinen malli. Suomessa perinteinen korvenkiertäjän makuualusta on havupeti. Se tehdään asettelemalla kuusen tuuheita oksia nukkujan alle mahdollisimman tiiviiksi vuoteeksi. Tässä oleellisinta on muistaa, että havujen katkominen ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Tai sitten leiriydyt lähelle kohdetta, jossa on karsittu kuusia. Itse yllätyin ekalla kerralla siitä, kuinka mukava havuvuode oikeasti on. Ja aidon wunderbaumin tuoksu on myös erittäin miellyttävä. Laita havut "kupera" puoli ylöspäin ja työnnä oksankarahkat havukerroksen alle, niin vältyt pahemmalta töksähetelyltä. Mikäli haluat lisämukavuutta, laita havujen päälle esimerkiksi telttakangas tai talja.

Voit käyttää hirven vasan tai ison poron taljaa myös itsenäisesti. Ne ovat mukavia ja eristävät varsin hyvin. Huonona puolena on se, että talja vie paljon tilaa ja painaa enemmän kuin moderni makuualusta. Parkituista taljoista irtoaa myös reippaasti karvaa. Ns. raakatalja on ulkokäytössä sen vuoksi fiksumpi vaihtoehto. Raakatalja on pelkästään kaavittu ja pingotettu kuivumaan ilman parkitsemista.

Talvella poron raakatalja on lämmin ja mukava makuualusta. Jos on kosteaa, alle voi lattaa esimerkiksi BW:n sadeviitan.

Kolmas optio on rapakon takana kehitetty makuualustan ja makuupussin eräänlainen esi-isä, joka kulkee nimellä bedroll. Siinä vuoteena toimii vettä hylkivän öljykankaan sisälle kääritty iso villahuopa. Tällaisia käyttävät nykyään jotkut historianelävöittäjät sekä bushcraft-tyypit. Makuualusta ja makuupussi yhdistyvät tässä erittäin painavaksi, tilaa vieväksi, pirun kylmäksi, mutta samalla vallan hurmaavaksi rullaksi. Suomen ilmastossa ehkä vähän kuppainen kesäkauden ulkopuolella.

Millaisessa maastossa makuualustaa käytetään

Ympäristö, jossa haluat nukkua, vaikuttaa oleellisesti makuualustan valintaan. Jos maastossa on paljon teräviä oksia tai kiviä, solumuovialusta on ilmatäytteistä parempi. Jos maasto on hyvin kovaa, muttei terävää, ilmatäytteinen on puolestaan paljon mukavampi. Mikäli liikut hyvin vaihtelevassa maastossa ja mukavuus on kestävyyden lisäksi tärkeää, ota molemmat ja laita solumuovinen alimmaiseksi. Märässä maastossa intin auki taitettavilla vedenpitävillä liepeillä varustettu solumuovialusta on varsin kiva. Itse käytän alimmaisena BW:n sadeviittaa pitämässä märän möhnän pois alustalta.

Jos maasto on todella epätasainen, maassa nukkumista parempi vaihtoehto voi olla riippumatto, jossa sitten kylmällä ilmalla kannattaa olla solumuovialusta tai alushuopa (underquilt). Alushuopa on fiksumpi vaihtoehto, mutta se ei teknisesti ottaen ole makuualusta, koska se kiinnitetään riippumaton alapuolelle.Tällöin se ei myöskään litisty huonosti eristäväksi lutteroksi.

Riippumatto, jonka alle on kiinnitetty DD Hammocks Underblanket

Mihin vuodenaikaan makuualustaa käytetään

Vuodenaika ja varsinkin lämpötila vaikuttavat erittäin paljon makuualustan valintaan. Et kuitenkaan tarvitse erilaista makuualustaa jokaiselle vuodenajalle. Kesä, kolme vuodenaikaa ja talvi ovat yleisimmät jakotavat, mutta kolmen vuodenajan ja talven jaolla pärjää jo erittäin hyvin. Minulla on sama setti kesästä -20 Celsius-asteeseen.

Mikä ihmeen R-arvo?

Kun hakusessa on makuualusta, R-arvo pomppaa usein esiin tuotekuvauksesta. R-lämpöarvo kertoo, kuinka hyvin makuualusta eristää maassa pötköttävää nukkujaa maailman kylmyydeltä. Termi tulee rakennusmateriaalipuolelta, mutta makuualustojen R-arvot eivät ole suoraan verrannolliset rakennuspuolen arvojen kanssa. Retkeilyssä normaalisti käytettyjen makuualustojen R-arvot ovat yleensä välillä 1-7. Mitä isompi luku, sitä paremmin alustan on tarkoitus eristää. Alla karkea luokittelu siitä, minkälaisia arvoja eri vuodenaikoina kannattaa olla.

Jotta homma ei olis turhan helppoa, R-arvot on välillä vähän henkimaailman juttuja johtuen siitä, että osalla valmistajista on omat tapansa mitata ja ilmoitella niitä. Pitkän aikaan eri valmistajien arvot ei ollu sen vuoksi vertailukelpoisia keskenään. Jossain 2020 korvilla alalle kehitettiin oma standardi, joka kulkee nimellä "ASTM R-value"(American Society for Testing and Materials). Joten, kun näet makuualustan R-arvon yhteydessä lyhenteen ASTM, tiedät, että se on silloin vertailukelpoinen muiden saman lyhenteen omaavien alustojen kanssa. Osa valmistajista ei ilmoita R-arvoa lainkaan, mikä yleensä tarkoittaa, ettei alusta sovellu yksinään talvikäyttöön.

Lisähaasteita valintaan tuovat henkilökohtaiset preferenssit suhteessa siihen, miten kukakin talven määrittelee. Toisen lämmin on toisen kylmä, ja yö eteläsuomalaiseen lumettomaan varvikkoon laitetussa teltassa on erilainen kuin tuulisessa avotunturissa taivasalla lumihangessa. Tämän vuoksi yllä olevaa taulukkoa kantsii pitää suuntaa antavana. Jos olet vilukissa, ota suosituksia lämpimämpi. Jos sun talvi on aina leuto, pärjäät suosituksen pienemmällä numerolla. Jos taas liikut pelkästään äärioloissa, valkkaa R-arvon yläpäästä ja niin pois päin.

Kolmen vuodenajan makuualusta

Jos et retkeile talvella, etkä ole vilukissa, eristävyys ei ole sun ykkösprioriteetti, sillä lisäeristys lisää painoa ja hintaa. Tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat nukkumismukavuus ja pakkautuvuus. Mikäli sinulla on selkäongelmia tai vietät paljon aikaa retkipatjalla ja haluat välttää sellaisia, kannattaa valita paksumpi patja. Jos taas haluat retkeillä mahdollisimman kevyesti ja mukavuudella ei ole väli, valitse sellainen, joka mahtuu sun kantolaitteeseen parhaiten. Kevyt ilmatäytteinen sujahtaa sivutaskuun ja ohut solumuovinen repun ulkopuolelle.

Talvimakuualusta

Kaikille on varmaan melko selvää, että kunnon talvella on kunnon kylmä. Kun edessä on talvimakuualustan valinta, oleellisin valintakriteeri on se, miten hyvin se eristää nukkujan jäisestä maasta hohkaavalta kylmältä. Tämän voi toteuttaa joko yhdellä paksummin eristetyllä talvimakuualustalla tai sitten laittamalla päällekkäin kaksi makuualustaa.

Eristävyyttä voi parantaa talvella laittamalla kaksi makuualustaa päällekkäin.

Molemmat tavat toimivat varsin hyvin. Itse olen valinnut kahden alustan taktiikan muutamasta syystä. Yhdistelmä on halvempi kuin yksi kovan luokan talvialusta. Pakkautuvuus on minulle toimivampi, mutta tämä riippuu puhtaasti siitä, miten tykkäät rinkan pakata. Kahden alustan yhdistelmä on myös kestävä, kun solumuovin laittaa alimmaiseksi. Ja jos ilmatäytteinen puhkeaa, on vielä kuitenkin se solumuovinen.

Toisille yhden alustan kanssa pelaaminen on kätevämpää. Lisäksi ei ole sitä ongelmaa, että väkivaltaisen nukkujan pyöriskely lennättää toisen alustan itään ja toisen länteen. Ja tietysti yhden asian muistaa ottaa helpommin mukaan kuin kaksi. Toisaalta jos se ainoa ilmatäytteinen puhkeaa, niin makuualusta on sitten kova ja kylmä, mikäli paikkavehkeitä ei ole (ne kantsii aina kyllä olla mukana).

Nukkujan koko suhteessa alustan kokoon

Tää on aika selkeä homma, mutta sen verran oleellinen, ettei sitä voi jättää mainitsematta. Pienempi ja kevyempi ihminen pärjää lyhyemmällä ja ohkaisemmalla alustalla kuin me isommat. Jos sulla on Manaajasta tuttu levoton nukkumatyyli, leveämpi alusta pitää taas sut paremmin alustan päällä.

Osalla valmistajista löytyy samaa makuualustaa erikokoisina. Jos ei ole, niin makuualustan mitat kyllä löytyvät, joten niiden avulla löytyy se itselle sopiva koko. Ota nyt vähintäänkin vähän itseäs pitempi ja leveämpi.

Makuualustan mukavuus

Tämä riippuu hyvin pitkälti nukkujasta mutta myös siitä, millaisessa maastossa nukutaan. Mukavuuden tarve yleensä lisääntyy iän myötä, ja myös nukkuma-asento sekä selkä- ja lonkkavaivat asettavat vaatimuksia patjalle.

Makuupaikan valinta vaikuttaa todella paljon nukkumismukavuuteen. Kanervikko, sammalikko ja pehmeä pakkaslumi parantavat nukkumamukavuutta aika paljon, joten ohkaisemmallakin patjalla pärjää. Jos taas länttäät makuualustan kovalle maalle tai esimerkiksi betonille, epämukavuuskerroin on melkoinen. Selällään nukkuvan ihmisen paino jakautuu isommalle alueelle kuin kyljellään nukkuvan ja silloin pärjää kylkinukkujaa ohkaisemmalla alustalla.

Kovemmalla alustalla pelkkä suolumuovialusta ei ole se maailman mukavin, mutta ajaa asiansa.

Makuualustan valinnassa oleellisia mukavuustekijöitä ovat patjan paksuus sekä makuualustan tyyppi. Mitä paksumpi patja on, sitä mukavampi se loogisesti on. Ja ilmatäytteinen makuualusta on miellyttävämpi kuin solumuovinen.

Kannattaa kokeilla alustoja mahdollisuuksien mukaan just siinä asennossa, missä nukutkin. Ja makaa siiinä pikkaisen pitempään, niin tiedät paremmin, mitä kroppa siitä sanoo.

Mulla on selkä- ja lonkkavaivoja liian aktiivisesta elämästä johtuen aika reippaasti. Täydellisen ihanaa petiä ei saa sen vuoksi aikaisiksi edes kotona. Mutta pari yötä menee varsin kivasti solumuovialustan ja 5 cm ilmatäytteisen alustan kanssa. Pitkillä reissuilla ilmatäytteinen vaihtuu sitten 9 cm paksuun versioon. Perinnereissuilla on sitten porontalja

Makuualustan paino ja pakkautuvuus

Tämä on paljon liikkuvalle grammanviilaajalle se oleellisin kriteeri. Pienimpään tilaan menee ohut ilmatäytteinen makuualusta. Sellaisen saa sujautettua rinkan sivutaskuun, eikä se myöskään paina paljoa. Paksun ilmatäytteisen joutuu yleensä pakkaamaan rinkan sisälle tai päälle.

Vasemmalla ilmatäytteinen Snugpack BDO Air Mat ja solumuovinen Savotta SA makuualusta.

Solumuovialustat ovat pääsääntöisesti kevyitä, mutta vievät sitten enemmän tilaa. Siksi ne useimmiten pakataan repun/rinkan ulkopuolelle. Poikkeuksena BW makuualusta, joka taitellaan suorakaiteeksi, joka sujahtaa sitten BW repun sisällä olevaan taskuun.

Jos liikut paljon jalan suht lämpimällä ilmalla, kevyt tilaihme on hyvä valinta. Mikäli taas retkeilet esimerkiksi avokanootilla, mukaan mahtuu mukavampi mutta enemmän tilaa vievä alunen. Kelin kylmetessä tarvitaan sitten paksumpi ja paremmin eristävä alusta, joka vie väistämättä enemmän tilaa.

Solumuovinen makuualusta pitää kiinnittää yleensä rinkan ulkopuolelle.

Makuualustan äänekkyys

Tämä ei ole normiretkeilijälle kaikkein tärkeintä, mutta jos haluat alustan sotatouhuihin tai ajattelit maata sen päällä vaikkapa luontokuvatessa tai metsällä, se nouseekin varsin oleelliseksi kriteeriksi.

Porontalja on todennäköisesti se äänettömin vaihtoehto, mutta solumuoviset ja eristämättömät ilmatäytteiset ovat yleensä myös varsin hiljaisia. Kovaäänisimmät ovat jollain modernilla eristemateriaalilla varustetut ilmatäytteiset talvimakuualustat. Makuualustaa testatessa tämäkin yleensä selviää.

Makuualustan liukkaus

Liian liukas makuualusta on veemäinen nukkuma-alusta, kun siitä luisuu pois yön aikana varsinkin, jos nukkumapaikka viettää yhtään mihinkään, mitä se usein maastossa tekee. Ei se nukkumisesta mahdotonta tee, mutta vähemmän liukkaalla alustalla se on vaan pikkaisen helpompaa. Eli tämä ei ole niitä maailman tärkeimpiä kriteerejä, mutta jos mahdollista, niin siihen kantsii kiinnittää huomiota. Hyvin sileä ja kiiltävä pinta on ilmatäytteisissä alustoissa se liukkain ja uralliset tai muuten kuvioidut sitten ne paremmin patjalla pitävät optiot.

Makuualustan hinta

Makuualustojen hinnat vaihtelevat runsaasta kympistä joihinkin satasiin. Hinta riippuu monesta tekijästä, kuten materiaali, eristävyys, paksuus ja alustan tyyppi. Kalliimmalla hinnalla saa yleensä enemmän. Käyttäjä ei siis voi katsoa pelkästään hintalappua, vaan on syytä mennä omat tarpeet edellä ja valita sitten vaatimukset täyttävistä alustoista se sopivan hintaluokan malli.

Sileät solumuovialustat ovat halvimpia. Sellaisen, kun hankit vielä ylijäämänä, niin hinta putoaa entisestään. Hinta nousee sitten paksuuden lisääntyessä. Myös vohvelikuvioiset ja päällystetyt solumuovialustat ovat jo hiukan kalliimpia.

Halvimmat ilmatäytteiset makuualustat maksavat joitakin kymppejä, mutta jos haluat eristystä, paksuutta, ultrakeveyttä tai kestävämpää materiaalia, hinta kasvaa sen mukaan. Kalleimpia ovat yleensä hyvin eristetyt talvimallit. Mikäli haluat retkeillä talvella, mutta budjetti on rajallinen, edullisempi vaihtoehto on laittaa kaksi makuualustaa päällekkäin.

Lopuksi

Makuualustan valinta ei onneksi ole mitään rakettitiedettä. Muutaman oleellisen kriteerin pohtimisen ja henkilökohtaisten tarpeiden selvittämisen jälkeen vaihtoehdot rajautuvat merkittävästi. Ja jäljelle jäävistä vaihtoehdoista kannattaa etsiä testejä ja vertailuja netistä. Lisäksi ammattitaitoiset retkeilyvarustemyyjät osaavat suositella sinulle hyviä makuualustoja, kun kerrot heille, millaiseen käyttöön alusta tulee. Meidän porukka vastaa erittäin mielellään kysymyksiisi.