Pakkauslista talvivaellukselle

Kun suunnittelet talvivaellusta, eka looginen askel on vaelluksen pakkauslista. Se on myös hyvä tapa pitää huoli, ettet unohda mitään oleellista. Pakkauslista vaellukselle vaihtelee kohteen, retken keston, pakkasen ja lumen määrän sekä aktiviteettien ja henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Siksi yhtä kaiken kattavaa listaa on mahdoton laatia. Pakkauslista Lappiin talvella on aika erilainen kuin pakkauslista ulkomaille, etelän aurinkoon. Keskityttiin tässä jutussa pelkästään talveen, ettei tästä tule mitään ylipitkää romaania, ja koska talvella oikeiden vehkeiden valinta korostuu. Tää artikkeli on suunnattu enempi talvivaelluksen alkutaipaleella oleville. Pitempään hommaa harrastaneilla on varmaan jo omat listansa.

Me jaettiin tavarakaaos vähän selkeämpiin ryhmiin, ja lopussa on sit vielä kaksi esimerkkilistaa, joiden pohjalta on vähän helpompi luoda omat listansa. Eka vaeltajan pakkauslista on lyhyemmälle ja toinen pidemmälle retkelle.

Vaatteet ja kengät

Talvella vaatetuksen valinta on muita vuodenaikoja haastavampaa ja tilaa vievempää. Liikkuessa pitäisi olla riittävän viileät vaatteet, ettet hikoile kuin krapulainen porsas, mutta tarpeeksi lämpimät, ettei tönköksi jäätyneet nakit ala irtoilla. Toimivissa talvivaellusvaatteissa on ensiksi vähän kylmä, ja matkan edetessä olo lämpenee sopivasti.

Tauoille ja leiriin tarttet sit riittävästi kuivaa ja lämmintä ylle. Talvella vaatteiden kuivaus on mahdotonta, jos tulta ei voi tehdä. Siksi pitemmällä reissulla on syytä olla riittävästi vaihtovaatteita. Jos nuotio on mahdollinen, vaellusosuuden alusvaatteiksi riittää kaksi merinovillaista aluspaitaa ja kaksi paria pitkiä merinokalsareita. Toiset päälle ja toiset kuivattelun jälkeen rinkkaan. Sukkia sit sen mukaan, miten kylmää on ja miten kylmät kengät sulla on. Mun talvisaappaissa riittää yhdet sukat kerrallaan. Toiset tykkää sit käyttää tuplasukkia.

Jos olet kova hikoilemaan, niin kaikenlaisissa aktiviteeteissa kantsii olla vähemmän päällä kuin leirissä istuskellessa. Säilyy ne lämpimät vaatteet sitten kuivina.

Kenkien valinnassa pitää miettiä pakkasen lisäksi lumen syvyyttä ja sitä, mitä reissulla tekee. Pilkkiminen vaatii kumisaappaita, jos jäällä on runsaasti vettä. Ja perinteiset eräsiteet edellyttävät hiihtorannun. Lumikenkiä ja samanlaisia siteitä käyttäviä suksia voi taas käyttää kaikenlaisilla kengillä. Paksu lumi vaatii sit korkean varren tai vedenpitävät säärystimet. Toinen kenkäpari voi olla hyvä olla mukana varalta, niin saa kuivat jalkaan, mikäli ekat kastuu pahoin. Tai sit pari paria paksuja sen ajaksi, kun kuivattelee niitä ainokaisia nuotiolla. (Kaikkia kenkiä ei sit saa kuivaksi kovin pienellä nuotiolla.)

Vaellusvaatteissa materiaalivaihtoehtoja on monenlaisia teknisestä perinteiseen. Itse suosin mahdollisimman hengittävää kerrospukeutumista ja mahdollisimman luonnollisia materiaaleja. Alla listattuna meikäläisen talviretkeilyn perusvaatteet. Jos on pelkoa, että pakkanen pukkaa -15 Celsius-asteen kylmemmälle puolelle, lisään listaan lämpimiä välikerroksia. Lintumetsällä on sit taas lumipuku yleensä päällimmäisenä. Kun hankit uusia vaatteita, testaa niitä ensin lyhyellä retkellä, niin saat vähän osviittaa siitä, miten niillä pärjää. Ei tule sitten hyytävää yllätystä tunturissa.

• Särmä sissipipo, merinovillaa
• Särmä TST Woolshell takki
• Särmä TST Woolshell housut
• Särmä merinovillapaita, pitkähihainen
• Särmä merinovillakalsarit, pitkät
• Särmä retkeilysukat, merinovillaa
• Salomon Toundra Forces -talvisaappaat
• Itävaltalaiset Gore-Tex säärystimet, ylijäämää
• Mechanix ColdWork Original talvihansikkaat
• Paksummat rukkaset (kun pakkasta on enempi kuin -5 Celsius-astetta)

• Särmä merinopipo
• Särmä paksu putkikauluri, merinovillaa
• Särmä TST Woolshell takki
• Särmä TST Woolshell housut
• Paksu 100 % villainen villapusero
• Särmä vaarinpaita, merinovillaa
• Särmä merinovillakalsarit, pitkät (toinen pari)
• Särmä TST L2 väliasun housut, merinovillaa
• Särmä retkeilysukat, merinovillaa (uusi kuiva pari)
• Salomon Toundra Forces -talvisaappaat
• Mechanix ColdWork Original talvihansikkaat
• Paksummat rukkaset Mechanixien päälle

Kantolaitteet

Kantolaitteen koko riippuu retken pituudesta ja henkilökohtaisesta pakkauskyvystä. Simppeli nyrkkisääntö on, että päiväretkelle reppu ja pitemmälle reissulle rinkka, jonka koko voi kasvaa retken pituuden mukaan. Jos et halua ostaa miljoonaa retuutinta, mutta haluat tehdä eri pituisia retkiä, hanki lyhkäsille reissuille 30-40-litrainen reppu ja pidemmille 80-litrainen rinkka. Nykyiset modulaariset rinkat on siitä kivoja, että erilaisia taskuja lisäämällä kantokyky kasvaa. Reppua voi käyttää myös pidemmillä reissuilla päiväretkien kantolaitteena ison rinkan jäädessä leiriin.

Ahkio helpottaa talvivaellusta. Tasaisella maalla hiihdettäessä selviää ilman aisoja.

Talvella hamstraajien pelastuksena on vielä ahkio, jota voi vetää suksilla, lumikengillä sekä ohuen hangen tai hankikannon aikaan ihan jalan. Se mahdollistaa oikein pitkät retket, kun mukana voi rontata reilusti enemmän tavaraa kuin pelkässä rinkassa. Mutta on se aika ihana keksintö myös lyhkäisemmillä reissuilla varsinkin upottavassa hangessa. Jos modernin vaellusahkion hinta hirvittää, toimivan budjettiratkaisun saa markettien halpisahkiosta, BW:n sadeviitasta ja kourallisesta mustekaloja (niitä venyviä kiinnittimiä, ei nilviäisiä). Mulla on ollut semmoinen useampia vuosia. Valjaat kantsii silti hankkia sekä niiden lisäksi aisat, jos liikut mäkisessä maastossa.

Majoitus

Päiväretkellä tämän osion kilkkeitä ei tarvitse miettiä, mutta useamman päivän reissuilla jonkinlainen yöpymissuunnitelma riittävine varusteineen on oleellinen. Valittavat vehkeet riippuvat retken pituudesta, lumipeitteestä, sääolosuhteista ja oman mukavuuden tasosta. Yleensä tarvitaan jonkinlainen majoite, makuupussi ja makuualusta. Sen päälle sitten lisää tavaraa sen mukaan, miten olohuonemaista leirissä pitää olla.

Minimalistisesti matkaavilla majoitevaihtoehtoja ovat bivypussi, tarppi, riippumatto ja lumikammi, mutta viimeksi mainittua ei kantsi lähteä rakentelemaan ilman opastusta. Enemmän mukavuuksista pitäville sitten teltta. Perinteisestä majoitteesta tykkäävänä ronttaan itse mukana yleensä puuvillaista louetta, joka painaa teltan verran, eikä suojaa yhtä paljon, mutta riittävästi ja tarjoaa hienoa vanhan ajan fiilistä.

Minimalistinen talviretkeilijä pärjää telttakankaasta tai sadeviitasta tehdyllä majoitteella varsinkin leudommilla keleillä.

Lämmin talvimakuupussi on nykypäivänä aika pakollinen, kun rakovalkeaa ei voi kovin moneen paikkaan virittää. Toki jos teltassa on kamiina, niin pärjää usein ohuemmallakin virityksellä. Aina voi tosin sattua jotain, mikä estää sen lämmityksen, joten kantsii kyllä ottaa mukaan sellainen pussi jossa selviää hengissä ilman lisälämpöä.

Makuualustan valinta on vähintään yhtä tärkeää kuin makuupussinkin. Moni tekee sen virheen, että hankkii oikein lämpimän pussin, mutta viettää epämiellyttävän yön täristen horkassa linttaan nukutun sata vuotta vanhan solumuovilutteron päällä. Makuupussi litistyy nukkujan alla, joten alustan pitää eristää hyvin, tai kylmä hiipii kylään alta päin. Itse käytän alla vohvelimallin solumuovialustaa ja sen päällä ilmatäytteistä. Kaikkein alimmaisena mulla on avomajoitteessa se ahkion päällisenä käytetty BW:n kuminen sadeviitta pitämässä lumet pois makuualustoilta. Toiset käyttävät sitten teltassa avaruuspeitettä alimmaisena.

Makuupussiin ei kantsi ryömiä kaikki vaatteet päällä. Päivän aikana käytetyistä vaatteista tulee kosteutta pussin sisälle, ja nihkeät pussit ei ole kivoja. Lisäksi jos on liikaa vaatetta päällä, tulee ensin kuuma, ja kun hiki alkaa kuivaa, pukkaa kylmää sen perään. Paljon parempi on käyttää nukkuessa esimerkiksi merinovillakerrastoa. Päässä mulla on kypärähuppu tai vastaava ja sen päällä tarvittaessa pipo sekä paksu merinovillainen tuubikauluri.

Tyynynä mulla on villapusero sullottuna makuupussin pussiin. Markkinoilla on monenlaisia retkityynyjä, mutta en halua kantaa mitään ylimääräistä, jos ilmankin pärjää.

Jos et ole ikinä talvella luonnossa yöpynyt, sitä kantsii harjoitella lyhyillä reissuilla ja leudommalla kelillä jonkun kaverin kanssa riittävästi ennen haastavaa retkeä jossain keskellä ei mitään.

Ruoka

Parin tunnin reippailulle riittää hyvin helposti syötävät välipalat, kuten voileivät, kuivaliha, kuivatut hedelmät, suklaa tai vastaavat. Lisäenergiasta on hyötyä varsinkin, jos liikut rankassa maastossa upottavan lumen aikaan. Tätä pitemmille reissuille on hyvä varata ihan ruokaakin. Vaivattomin vaihtoehto on kuiva tai märkä retkiruoka. Taikka sitten otat messiin ainekset ja loihdit ruoat alusta alkaen tai täydennät sitä kalastuksella tai metsästyksellä, jos se vaan on sallittua. Tai sit yhdistät näitä kaikkia.

Ruokamäärä riippuu siitä, miten paljon tykkäät syödä ja miten rankasti kulutat. Perussetti on aamiainen, lounas ja päivällinen kullekin päivälle sekä sit niitä välipaloja liikunnan rankkuuden mukaan.

Juoma

Syömättä pärjää vähän pitempäänkin, mutta ryypätä pitää, tai meno hyytyy aika äkkiä. Lyhyellä reissulla selviää kotona täytetyllä vesipullolla tai juomarakolla. Kunnon pakkaskelillä vesi tuppaa sit jäätymään, jos sitä ei säilytä lähellä ihoa. Viina ei kiinteydy niin helpolla, mutta veden korvikkeena se on aika kökkö.

Pidemmällä retkellä kaikki mukana kuljetettava vesi jäätyy, joten sun järkevät nesteytysvaihtoehdot on: keittää lumesta vettä, käyttää sellaista juoksevaa vettä, joka ei ole vielä jäätynyt tai tehdä avanto. Avanto on toimiva ratkaisu, jos pysyt pidempään samassa paikassa. Paljon liikkuvalle se on reilusti työläämpi urakka kuin veden keittäminen. Jos luonnonveden taso on mitä sattuu, keittäminen on aina turvallisin vaihtoehto. Vedensuodattimet on talvella kinkkisiä, kun ne yleensä jäätyy.

Ruoanlaitto

Leirikokin hellaoptiot ovat joko retkikeitin tai avotuli. Perinteisessä Trangiassa keittoastiat tulevat mukana, mutta kaasukeittimiin, risukeittimiin ja avotulikokkailuun tarttee hankkia omat. Modernin retkiruoan voi valmistaa pussissa, joten kattilaa ei tarvita. Avotulessa on tunnelmaa, ja nuotiopaikoilla on yleensä on puuta, muttei aina, varsinkaan syrjäisimmillä mestoilla. Ja jos retkeilet erämaassa, tarvitset tulen tekemiseen maanomistajan luvan. Lisäksi paksun lumen aikaan polttopuuta voi olla vaikea löytää. Siksi jonkinlainen keitin on hyvä olla aina matkassa varmuuden varalle. Sen lisäksi tarvitaan myös kauha sopan hämmentämiseen sekä astiat ja aterimet syömiseen. Ja kuumien juomien ystäville sitten termospullo lyhyelle retkelle ja pannu tms. kahvin ja teen keittämiseen.

Risukeitin on hyvä vaihtoehto, jos sinulla on lupa katkoa kuivia oksia tai lunta on hyvin vähän.

Työkalut

Karski korvenraivaaja tekee kaiken paljain käsin ja hampain, mutta me muut tarttemme yleensä jotain kättä pidempää. Työkalujen valinta riippuu retken kestosta, mitä siellä tekee ja minkälaisissa oloissa puuhailee. Puukko on hyvä olla matkassa likimain aina (luonnossa liikkuessa, ei ostarilla). Sillä hoituvat makkarapakettien avaus, kiehisten vuoleminen, nyörien lyhentely ja mörköjen kanssa painiminen. Jotkut saavat lisälohtua vielä monitoimityökalusta. Kun viihdyt puskassa kauemmin, kirves ja/tai retkisaha tulee usein tarpeeseen. Vaikka hyödyntäisit valmiita nuotiopaikkoja, usein siellä oleva kirves on sysipaska, kiveen tylsäksi hakattu tai kadonnut. Oma kirves on silloin ihana asia.

Leudommalla ilmalla pilkkoo puita vaikka paljain käsin, mutta kunnon pakkasella tyköistuvat käsineet, kuten Mechanix ColdWorkit tekee elämästä ihanampaa.

Tulentekovälineet ovat myös pakolliset, mikäli meinaat tehdä tulta ilman kivikautisia konsteja. Vaihtoehtoja piisaa tänä päivänä tulitikuista erilaisiin sytyttimiin ja raapimisrautoihin. Itse pidän mukana aina kipinärautaa, koska siitä ei ikinä lopu polttoaine, eikä se kastu käyttökelvottomaksi. Tulivehkeet on hyvä olla mukana aina, vaikkei tulta suunnittelisikaan ihan hätätilanteiden varalle. Jos eksyt ja mulaat avantoon tai ojaan jossain jumalan selän takana, niin kuivien vaihtovaatteiden lisäksi nuotio on ystäväsi.

Lapio on talviretkeilijälle monesti erittäin hyödyllinen apuväline. Matalan lumen tamppaa jaloillakin majoitteen alta, mutta syvässä hangessa lappari on ystäväsi. Kenttälapio ei ole se maailman ihanin lumenluontiväline, mutta parempi kuin pelkät kädet. Pehmeää lunta kauhoo toki myös ahkiolla. Sveitsiläinen lumilapio on mahtava apuväline talviretkeilyyn silloin, kun meillä niitä on. Lapiosta on apua myös viikon Lapin vaelluksen jälkeen, kun auto on sillä välin hautautunut kinokseen. Mutta isompaan auton mahtuu se täyskokoinen lumilapparikin.

Sähköä syövät vempaimet

Nykypäivänä retkeilijälle on tarjolla jos jonkinlaista elektronista apuvälinettä. Toiset tykkäävät retkeillä esi-isien tapaan, ja toiset haluavat kaikki mahdolliset piipittimet. Puhelin on aika fiksu kapine pitää mukana, jos vain kenttiä piisaa. Saa paikalle kopterin, kun sattuu ikävämpi haaveri ja voi pitää kotiväen tyytyväisenä hempeillä viesteillä ja ikuistaa reissun tapahtumia kameralla. Lisäksi puhelimissa on yleensä joku navigointiohjelma, jos sattuu eksymään. Otsalamppu on toinen hyödyllinen kapine. Lumi ja kuutamo valaisevat yleensä aika hyvin, mutta jos on pilvistä, kuutamo puuttuu, haparoit pimeässä teltassa tai pitäis tehdä jotain tarkkuutta vaativaa, lamppu on aika välttämätön. Lisäksi varavirtalähteitä on syytä pitää matkassa, jos reissu kestää pitempään.

Vaikka kuu valaisisi miten hyvin ulkona, teltassa otsalamppu helpottaa elämää.

Ensiapu

Korvessa voi sattua kaikenlaista, ja pessimisti säilyy paremmin hengissä. Pelkkä ensiaputarvikkeiden reppuun tunkeminen ei riitä, vaan niitä kantsii opetella myös käyttämään, ettei mene sormi suuhun, kun sahaat itseäsi jalkaan tai kaveri kaatuu nuotioon.

Särkylääkkeet ja laastarit sekä henkilökohtaiset lääkkeet on varmaan liki kaikilla. Sen lisäksi kantsii olla myös hiilitabletteja tai vastaavia, kun homma menee joskus plörinäksi. Ota mukaan myös isomman haavan sitomistarpeet, kiristysside ja lämpöpeite, jos joku sattuu vetämään kunnolla käteen. Avun saamisessa saattaa nimittäin kestää. Palovammageeliä/voidetta epäonnistuneen pyrotekniikan jälkihoitoon sekä rakkolaastareita räpylöihin saattaa myös olla hyvä varata matkaan. Valmiissa ensiapupakkauksissa on on usein hyvä osa näistä, ja sit vaan täydennät loput apteekista ja muualta. Ja näiden päälle ensiaputasku tai vastaava tavaroiden pakkaamiseen.

Retken aktiviteetit

Talviretken aikana voi hiihtää, retkiluistella, lumikenkäillä, pilkkiä, metsästää, valokuvata ja tehdä vaikka mitä muuta kivaa. Valitse tähän slottiin ne oleelliset vehkeet, joita sun harrastuksessasi tarvitaan. Jos alkaa pursuta yli, ota messiin ahkio tai harrasta vähemmän.

Muut jutut

Vessapaperia kantsii aina ottaa matkaan. Tiettömillä taipaleilla vesiklosetit loistavat poissaolollaan. Ja vaikka seuraisit vaellusreittejä, paperi saattaa olla paskottu loppuun. Vessapaperi kelpaa myös paistinpannun pyyhkimiseen, nenäliinaksi ja moneen muuhun ihmeelliseen asiaan. Hammasharja ja tahna auttavat pitämään hammaslääkärin loitolla. Sen päälle sitten muut tarvitsemasi hygieniatuotteet. Polarisoidut aurinkolasit saattavat myös tulla tarpeeseen, jos aurinko helottaa ja liikut avoimessa maastossa. On meinaan aika kirkasta. Lisäksi sitten suunnistuksessa kartta ja kompassi on erittäin hyödylliset varsinkin, jos et käytä valmiita reittejä. GPS on toki tätä päivää, mutta talvella akku voi hyytyä aika nopeasti.

Esimerkkipakkauslistat

Kun laadinnassa on se eka pakkauslista, malli voi olla hyödyksi. Ja voi niitä kokeneempikin käyttää muistilistana. Toki tarpeet ja matkat ovat yksilöllisiä, mutta valmiita malleja voi helposti muokata mieleisekseen.

Alta löydät kaksi esimerkkilistaa, lyhyemmälle ja pidemmälle retkelle. Lyhyt ja pitkä on suhteellisia käsitteitä, jotka tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Me tehtiin rajaus sen mukaan, yövytäänkö reissulla vai ei. Tämä siksi, koska peruskamppeet on suht samat, mutta yön yli -reissuun tulee lisäksi yöpymiseen ja leireilyyn tarvittavia varusteita. Toki jos kiikarissa on viikon talvinen karhunkierros, pakkauslista pitää säätää sen mukaan. Mutta yleensä pitempi reissu tarkoittaa pääasiassa ruoan ja vaatteiden lisäämistä.

Pakkauslista päiväretkelle

Päiväretki voi olla mitä tahansa parin tunnin lumikenkäilystä koko päivän hiihtoretkeen, kunhan maastossa ei vaan yövytä. Lyhyelle happihyppelylle kodin läheisyydessä et pahemmin varusteita tarvitse, mutta kun kiikarissa on koko päivän talvinen retkeily, pakkauslista on jo varsin suureksi avuksi.

Tavaroita ja niiden pakkaamista kannattaa miettii hyvissä ajoin ennen retkeä, niin voi sitten täydentää, jos jotain sattuu puuttumaan kuten esim. tässä.

Vaatteet ja kengät

• Pipo (+ pidemmälle tauolle kuiva pipo)
• Hengittävä takki
• Hengittävät housut
• Hanskat pakkasen mukaan
• Lämpimät talvikengät
• Vedenpitävät säärystimet (jos et käytä korkeavartisia saappaita)
• Aluspaita + pitkät kalsarit, kosteutta siirtävää merinovillaa (jos taukoilet pitempään ja liikunta on rankkaa, niin kaksi paria)
• Retkeilysukat, 2 paria
• Tauolle paksu villapaita tai lämpötakki

Kantolaitteet

• Päiväreppu

• Retkievästä retken keston mukaan
• Retkikeitin, polttoaine ja keittoastia ja kauha (sen mukaan teetkö lämmintä ruokaa ja miten)
• Lusikka-haarukka ja kippo/lautanen (jos syöt sitä lämmintä ruokaa)
• Termospullossa lämmintä juomaa
• Vesipullo tai juomarakko

Työkalut + sähkövehkeet

• Puukko
• Kompassi + kartta ja/tai GPS
• Otsalamppu + virtalähde
• Tulitikut ja/tai kipinärauta
• Puhelin

Muut

• Lumikengät ja sauvat (jos paksu pehmeä hanki)
• Ensiapupakkaus
• Vessapaperi
• Roskapussi

Pakkauslista pidemmälle retkelle

Kun suunnitelmissa on yöpymistä sisältävä vaellus, pakkauslista pitää mitoittaa retken keston mukaan. Perusvarustus ja vaatetus on sama kuin päiväretkellä, mutta vaihtovaatteita on enemmän ja päälle tulevat majoitustarvikkeet. Pakkauslista viikonlopuksi ja pakkauslista viikon vaellukselle eroavat toisistaan ruoan ja vaihtovaatteide määrässä. Elektroniikan ystävät tarvitsevat myös varavirtalähteitä keston mukaan.

Tavaroita ja niiden pakkaamista kannattaa miettii hyvissä ajoin ennen retkeä, niin voi sitten täydentää, jos jotain sattuu puuttumaan, kuten esim. tässä.

Vaatteet ja kengät

• Sissipipo liikkeelle ja Särmä merinopipo leiriin
• Hengittävä takki
• Hengittävät housut
• Hanskat pakkasen mukaan
• Lämpimät talvikengät
• Vedenpitävät säärystimet (jos et käytä korkeavartisia saappaita)
• Aluspaita (määrä liikunnan, retken pituuden ja kuivatusmahdollisuuksien mukaan)
• Paksumpi välikerroksen paita
• Pitkät kalsarit, kosteutta siirtävää merinovillaa (määrä liikunnan, retken pituuden ja kuivatusmahdollisuuksien mukaan)
• Paksummat välikerroksen housut
• Retkeilysukat, (Parien määrä retken pituuden ja kuivatusmahdollisuuksien mukaan)
• Leiriin paksu villapaita tai lämpötakki
• Kommandopipo tms. ja paksu putkikauluri nukkumiseen

Kantolaitteet

• Rinkka
• Ahkio

Majoitus

• Teltta, riippumatto tai avomajoite
• Talvimakuupussi
• Ilmatäytteinen makuualusta ja solumuovimakuualusta

Ruoka, juoma ja ruoanlaitto

• Ruokaa retken pituuden mukaan
• Välipaloja, kuten kuivalihaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata
• Retkikeitin ja keittoastia
• Retkikeittimen polttoaine
• Kahvipannu
• Vesipullo
• Juoma-astia
• Lautanen
• Lusikka-haarukka
• Kauha hämmennykseen

Työkalut + sähkövehkeet

• Puukko
• Kirves ja/tai retkisaha
• Kenttälapio
• Kompassi + kartta ja/tai GPS
• Otsalamppu + virtalähde
• Tulitikut ja/tai kipinärauta

Muut

• Lumikengät tai sukset ja sauvat
• Ensiapupakkaus
• Vessapaperi
• Roskapussi
• Hammasharja + tahna
• Puhelin
• Varavirtalähde ja latauspiuha